{"id":104,"date":"2026-08-06T18:37:19","date_gmt":"2026-08-06T18:37:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=104"},"modified":"2026-08-06T18:37:19","modified_gmt":"2026-08-06T18:37:19","slug":"valtio-kansalaisiaan-varten","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=104","title":{"rendered":"Valtio kansalaisiaan varten"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Valtion rooli<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion olemassaolon perusta on yksinkertainen mutta usein unohdettu: valtio on olemassa ihmisi\u00e4 varten, ei ihmiset valtiota varten. Valtio ei ole moraalinen yl\u00e4instanssi, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kansalaistensa el\u00e4m\u00e4nkulun, eik\u00e4 se ole itse\u00e4\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 koneisto, jonka ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on kasvaa ja laajentaa vaikutusvaltaansa. Valtion teht\u00e4v\u00e4 on palvella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toimiva yhteiskunta rakentuu alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in, ei ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas. Sen perusyksikk\u00f6 ei ole valtio eik\u00e4 edes yhteiskunta, vaan yksil\u00f6. Yksil\u00f6ist\u00e4 muodostuvat perheet, perheist\u00e4 yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6ist\u00e4 yhteiskunta. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestys ei ole ideologinen mielipide, vaan toimivan yhteiskunnan rakenteellinen realiteetti. Kun t\u00e4t\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 kunnioitetaan, yhteiskunta on vakaa. Kun se k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4laelleen, syntyy riippuvuutta, vastuun katoamista ja lopulta j\u00e4rjestelm\u00e4n ylikuormittuminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Meid\u00e4n on muutettava ajatusmaailmaamme valtiokeskeisest\u00e4 yhteiskunnasta yksil\u00f6keskeiseen yhteiskuntaan. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset j\u00e4tett\u00e4isiin yksin tai ett\u00e4 heikoimmista ei pidett\u00e4isi huolta. P\u00e4invastoin. Yksil\u00f6keskeinen yhteiskunta tunnistaa sen, ett\u00e4 ihmiset ovat erilaisia, tekev\u00e4t erilaisia valintoja ja kantavat vastuun el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n eri tavoin. Yhteiskunnan teht\u00e4v\u00e4 ei ole tasap\u00e4ist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 eroja, vaan tukea yksil\u00f6it\u00e4 niin, ett\u00e4 mahdollisimman moni pystyy kantamaan vastuunsa itse.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtiokeskeinen ajattelu johtaa helposti holhoukseen: siihen, ett\u00e4 valtio alkaa ratkaista ongelmia, jotka kuuluisivat yksil\u00f6lle, perheelle tai yhteis\u00f6lle. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tuntua inhimilliselt\u00e4, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 se heikent\u00e4\u00e4 ihmisten omaa toimintakyky\u00e4 ja rapauttaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Kun vastuu siirtyy j\u00e4rjestelm\u00e4lle, katoaa my\u00f6s kannustin huolehtia itsest\u00e4\u00e4n ja l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kannatan vakaasti pohjoismaista minimivaltioperiaatetta. T\u00e4m\u00e4 ei ole ristiriita hyvinvoinnin kanssa, vaan sen edellytys. Minimivaltio ei tarkoita heikkoa valtiota, vaan rajattua ja tehokasta valtiota. Valtiota, joka keskittyy ydinteht\u00e4viins\u00e4 ja hoitaa ne hyvin. Valtiota, joka tuottaa peruspalvelut, luo vakautta ja turvaa, mutta ei pyri ohjaamaan ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 mallissa yhteiskunta tuottaa palveluita, luo mahdollisuudet ja olosuhteet, mutta ei el\u00e4 yksil\u00f6n puolesta. Me tuotamme kaikille ilmaisen peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen, koska sivistys on edellytys yksil\u00f6n vapaudelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Tarjoamme suomalaisille ilmaisen korkeakoulutuksen, koska osaaminen on kansallinen voimavara, ei vain yksil\u00f6n etuoikeus. Samalla hyv\u00e4ksymme sen, ett\u00e4 koulutuksen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja siit\u00e4 saatava hy\u00f6ty ovat yksil\u00f6n vastuulla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Terveydenhuolto on p\u00e4\u00e4osin ilmaista, koska sairastuminen ei saa kaataa ihmist\u00e4 taloudellisesti tai est\u00e4\u00e4 hoitoon p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Mutta ilmaisuus ei tarkoita vastuuttomuutta. Yksil\u00f6ll\u00e4 on vastuu omista valinnoistaan, elintavoistaan ja siit\u00e4, miten h\u00e4n kohtelee omaa terveytt\u00e4\u00e4n. Yhteiskunnan teht\u00e4v\u00e4 on hoitaa, ei poistaa valintojen seurauksia loputtomasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vapaus ja vastuu kulkevat aina k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Yhteiskunta, joka tarjoaa vapauksia ilman vastuuta, ajautuu kaaokseen. Yhteiskunta, joka vaatii vastuuta ilman vapautta, muuttuu autoritaariseksi. Tasapaino n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 on toimivan valtion ydin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion rooli ei ole luvata kaikkea kaikille, vaan rakentaa sellaiset rakenteet, joissa ihmiset voivat onnistua omilla valinnoillaan. Kun valtio keskittyy siihen, mihin se on tarkoitettu, syntyy luottamus. Ja ilman luottamusta ei ole toimivaa yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Turvallisuus \u2013 valtion ensisijainen teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion olemassaolon perimm\u00e4inen oikeutus on turvallisuus. Ilman turvallisuutta ei ole vapautta, ilman vapautta ei ole vastuuta, eik\u00e4 ilman vastuuta synny kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Turvallisuus ei ole pelkk\u00e4\u00e4 viranomaistoimintaa tai puolustuspolitiikkaa, vaan perusedellytys sille, ett\u00e4 yksil\u00f6t, perheet ja yhteis\u00f6t voivat el\u00e4\u00e4, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja rakentaa tulevaisuutta luottamuksen varassa. Turvallisuus rakentuu kahdesta toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta: sis\u00e4isest\u00e4 ja ulkoisesta turvallisuudesta. Molemmat ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, eik\u00e4 kumpaakaan voi hoitaa toisen kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sis\u00e4inen turvallisuus<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nyky-Suomessa sis\u00e4inen turvallisuus kohtaa useita vakavia haasteita. Kaduilla ja asuinalueilla n\u00e4kyv\u00e4 turvattomuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, ja erityisesti suurimmissa kaupungeissa monet kansalaiset kokevat arjen vaaralliseksi. Poliisin resursseja ei aina ole riitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 puuttua j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden ilmi\u00f6ihin, kuten p\u00e4ihdebisnekseen tai v\u00e4kivaltarikollisuuteen. Huumeet ovat kasvava laitonmarkkina mik\u00e4 on usein kansainv\u00e4listen rikollisryhmien hallussa. Samalla maahanmuuttajien heikko integroituminen yhteiskuntaan ja sosiaalisten ongelmien kasaantuminen luo alueellista ep\u00e4vakautta. P\u00e4ihteiden saatavuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen, maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen, koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen, sek\u00e4 perheiden sosiaalinen haavoittuvuus luovat ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa rikollisuus ja ep\u00e4luottamus yhteiskuntaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turvallinen arki kuuluu jokaiselle kansalaiselle ja tarvitsemmekin ennakoitavan sek\u00e4 luotettavan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n sek\u00e4 hyvin toimivan poliisitoiminnan. Jokaisen tulee voida kulkea kaduilla ja julkisissa tiloissa ilman pelkoa, ett\u00e4 rikos tai v\u00e4kivalta uhkaa. Lapsien tulee voida liikkua kouluun turvallisesti ja ett\u00e4 yhteis\u00f6jen tulee pysy\u00e4 ehjin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole ainoastaan tunne, vaan mitattava ja johdonmukaisesti yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 tila, jossa valvonta, ennakointi ja oikeudenmukaiset sanktiot toimivat yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ratkaisuna on vahva, n\u00e4kyv\u00e4 ja ennakoiva poliisitoiminta, jonka tueksi rakennetaan selke\u00e4 ja johdonmukainen sis\u00e4isen turvallisuuden linja. Poliisin on oltava riitt\u00e4v\u00e4sti resursoitu ja l\u00e4sn\u00e4 kaikissa yhteis\u00f6iss\u00e4, erityisesti alueilla, joilla turvattomuus ja rikollisuus ovat kasautuneet. Valtion teht\u00e4v\u00e4 on palauttaa j\u00e4rjestys ja ennakoitavuus, ei selitell\u00e4 sen puuttumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sis\u00e4isen turvallisuuden kannalta keskeinen ratkaisu on turvapaikkapolitiikan kirist\u00e4minen siten, ett\u00e4 Suomi ei vastaanota turvapaikanhakijoita kolmansista maista. Turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maahanmuuton v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 tai geopoliittisena painostuskeinona ilman, ett\u00e4 se rapauttaa sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta ja kansalaisten luottamusta valtioon. T\u00e4m\u00e4 ei ole kannanotto yksil\u00f6it\u00e4 vastaan, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n linjaus yhteiskunnan vakauden turvaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rikosoikeudellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n on oltava selke\u00e4 ja pelotevaikutukseltaan uskottava. V\u00e4kivalta- ja seksuaalirikoksiin on vastattava merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyist\u00e4 ankarammilla rangaistuksilla. N\u00e4iden rikosten kohdalla yhteiskunnan viesti on oltava yksiselitteinen: kynnys tekoihin on korkea ja seuraamukset ovat vakavat. Oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 ei ole ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 rikosta, vaan suojella kansalaisia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ulkomaalaisten tekemien vakavien rikosten osalta rangaistuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon l\u00e4ht\u00f6kohtana tulee olla henkil\u00f6n kotimaa. Henkil\u00f6ll\u00e4, joka syyllistyy v\u00e4kivalta- tai seksuaalirikokseen Suomessa, ei ole oikeutta j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhteiskuntaan, jonka perusarvoja ja turvallisuutta h\u00e4n on rikkonut. T\u00e4m\u00e4 linjaus on sek\u00e4 oikeudenmukainen ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4, ja se vahvistaa luottamusta siihen, ett\u00e4 valtio kykenee suojelemaan kansalaisiaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4ihdebisnekseen ja j\u00e4rjest\u00e4ytyneeseen rikollisuuteen on puututtava samanaikaisesti kovilla rangaistuksilla ja kohdennetulla viranomaisty\u00f6ll\u00e4. Rikollinen toiminta ei ole sosiaalipolitiikan sivutuote, vaan tietoista ja organisoitua liiketoimintaa, johon on vastattava m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti. Turvalliset asuinalueet, toimiva kaupunkisuunnittelu, valaistus ja valvonta tukevat poliisin ty\u00f6t\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t korvaa selke\u00e4\u00e4 ja johdonmukaista rikospolitiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ulkoinen turvallisuus \u2013 ongelmat, tavoitteet ja ratkaisut<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen ulkoista turvallisuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poikkeuksellisen ep\u00e4vakaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja samanaikaiset, toisiinsa kytkeytyv\u00e4t uhkakuvat. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa on osoittanut, ett\u00e4 laajamittainen sota Euroopassa ei ole teoreettinen mahdollisuus, vaan todellisuutta. Samalla se on paljastanut, kuinka nopeasti sotilaallinen toiminta voi eskaloitua ja kuinka j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti valtio voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sotilaallisten keinojen rinnalla hybridivaikuttamista, informaatiovaikuttamista, kyberhy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja v\u00e4lineellistetty\u00e4 siirtolaisuutta osana strategista painostusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvaltojen strateginen painopiste on siirtym\u00e4ss\u00e4 suurvaltakilpailuun. Kyse ei ole yksitt\u00e4isist\u00e4 hallinnoista tai vaalikausista, vaan pitk\u00e4aikaisesta rakenteellisesta muutoksesta, jossa Euroopan merkitys Yhdysvaltojen suoralle turvallisuusintressille v\u00e4henee. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Euroopan \u2013 ja Suomen osana Eurooppaa \u2013 on otettava entist\u00e4 suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Turvallisuutta ei voida en\u00e4\u00e4 ulkoistaa, vaan sen on perustuttava omaan kykyyn, omaan tahtoon ja omaan valmiuteen toimia my\u00f6s silloin, kun ulkopuolinen tuki ei ole v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tai ensisijaista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samanaikaisesti kehitysmaiden olosuhteiden heikkeneminen, pitkittyneet konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset luovat jatkuvaa painetta massasiirtolaisuuteen, joka kohdistuu erityisesti Eurooppaan. Hallitsemattomana siirtolaisuus ei ole vain sosiaalinen tai taloudellinen kysymys, vaan suora turvallisuusuhka. Se kuormittaa yhteiskuntia, heikent\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 vakautta ja tarjoaa v\u00e4lineen ulkovaltojen hybridivaikuttamiselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavoitteena on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 Suomen suvereniteetti, rajojen koskemattomuus ja kyky puolustaa itse\u00e4\u00e4n kaikissa tilanteissa. Ulkoinen turvallisuus ei ole vain sodan est\u00e4mist\u00e4, vaan uskottavan pelotteen luomista. Sen on perustuttava siihen, ett\u00e4 Suomi kykenee yksin ja yhdess\u00e4 liittolaistensa kanssa tekem\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen tai painostuksen hinnan liian korkeaksi. Samalla on oltava t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, ettei Suomi ole helppo kohde v\u00e4lineellistetylle siirtolaisuudelle tai hallitsemattomille pakolaisvirroille, jotka murentavat yhteiskunnan turvallisuutta ja toimintakyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ratkaisuna on vahva, itsen\u00e4inen ja teknologisesti ajantasainen puolustuskyky, jonka kivijalkana toimivat Puolustusvoimat. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisu on edelleen Suomen turvallisuuden ydin, sill\u00e4 se luo laajan reservin, korkean maanpuolustustahdon ja kyvyn pitk\u00e4kestoiseen puolustukseen. Puolustus ei ole projekti, vaan jatkuva prosessi, jossa valmiutta, koulutusta ja suorituskyky\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4 ennakoivasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyaikainen sodank\u00e4ynti asettaa puolustusvoimille uusia vaatimuksia. Ukrainan sota on osoittanut lennokkien, sensorij\u00e4rjestelmien ja reaaliaikaisen tiedustelun keskeisen merkityksen. Lennokkisodank\u00e4ynti ei ole erillinen osa puolustusta, vaan se on integroitava maa-, meri- ja ilmavoimien toimintaan osaksi yhten\u00e4ist\u00e4 taisteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 investointeja teknologiaan, koulutukseen ja j\u00e4rjestelmien yhteensopivuuteen. Samalla kyber- ja elektroninen sodank\u00e4ynti ovat nousseet keskeisiksi osiksi kokonaispuolustusta, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole en\u00e4\u00e4 tukitoimintoja vaan keskeisi\u00e4 suorituskykyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rajaturvallisuus on ulkoisen turvallisuuden keskeinen ja erottamaton osa. Suomen on kyett\u00e4v\u00e4 hallitsemaan rajojaan kaikissa olosuhteissa, my\u00f6s tilanteissa, joissa siirtolaisuutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietoisesti painostuskeinona tai osana hybridivaikuttamista. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Suomen linjan on oltava yksiselitteinen: turvapaikanhakua ei oteta vastaan kolmansista maista. Rajojen ylitt\u00e4minen on oltava valtion t\u00e4ydess\u00e4 kontrollissa, ja rajoja on voitava turvata tarvittaessa my\u00f6s sotilaallisin keinoin osana kokonaispuolustusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka ei voi toimia avoimena reittin\u00e4 hallitsemattomalle maahantulolle. Sen on perustuttava kansainv\u00e4lisiin sopimuksiin, mutta ennen kaikkea Suomen omiin turvallisuusetuihin ja yhteiskunnan kantokykyyn. Humanitaarinen apu on viet\u00e4v\u00e4 ensisijaisesti kriisialueiden l\u00e4heisyyteen, ei siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ongelmia Eurooppaan tavalla, joka heikent\u00e4\u00e4 vastaanottavien maiden sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta ja yhteiskunnallista vakautta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liittoutuminen on olennainen osa Suomen ulkoista turvallisuutta, mutta se ei korvaa omaa puolustuskyky\u00e4. J\u00e4senyys NATOssa vahvistaa pelotetta ja sitoo Suomen osaksi laajempaa turvallisuusrakennetta, jossa hy\u00f6kk\u00e4ys yht\u00e4 vastaan on hy\u00f6kk\u00e4ys kaikkia vastaan. Liittoutuminen toimii kuitenkin vain, jos Suomi itse kantaa vastuunsa ja tuo p\u00f6yt\u00e4\u00e4n uskottavan oman suorituskykyns\u00e4. Puolustuskyky ei ole liittolaisilta pyydett\u00e4v\u00e4 palvelus, vaan edellytys sille, ett\u00e4 liittolaisuus on aidosti toimivaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ulkoisen turvallisuuden ytimess\u00e4 on realismi. Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 ei ole muuttumassa yksinkertaisemmaksi, vaan monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Vahva puolustus, hallitut ja turvatut rajat, selke\u00e4 ja tiukka siirtolaispolitiikka sek\u00e4 teknologisesti kehittynyt sotilaallinen suorituskyky muodostavat kokonaisuuden, jonka varaan Suomen itsen\u00e4isyys, vapaus ja yhteiskunnallinen vakaus voidaan rakentaa my\u00f6s tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turvallisuus ja vapaus<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sis\u00e4inen ja ulkoinen turvallisuus muodostavat kehyksen, jonka sis\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6t ja yhteis\u00f6t voivat toimia luottamuksen varassa. Turvallisuus ei ole rajoittamista, vaan edellytys vapaudelle ja vastuulle. Vain kun kansalaiset kokevat arjen ennakoitavana ja valtion kykenev\u00e4n suojaamaan rajat ja sis\u00e4isen j\u00e4rjestyksen, voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa ihmiset voivat kantaa vastuuta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja perheest\u00e4\u00e4n. Turvallisuus on vakautta, joka mahdollistaa vapauden, toimintakyvyn ja kansalaisten luottamuksen koko j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Julkiset palvelut<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Koulutuksen rooli yhteiskunnassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koulutus on yhteiskunnan t\u00e4rkein pitk\u00e4n aikav\u00e4lin investointi. Se ei ole sosiaalipoliittinen tukimuoto eik\u00e4 ideologinen projekti, vaan j\u00e4rjestelm\u00e4, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on siirt\u00e4\u00e4 osaamista, sivistyst\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 sukupolvelta toiselle. Yhteiskunta, joka ei vaadi koulutukselta mit\u00e4\u00e4n, ei voi odottaa silt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n perimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on mahdollistaa yksil\u00f6n vapaus. Vapaus ei synny tyhj\u00e4st\u00e4, vaan osaamisesta: kyvyst\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa, tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja kantaa niiden seuraukset. Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamistasoa yksil\u00f6 j\u00e4\u00e4 riippuvaiseksi j\u00e4rjestelmist\u00e4 ja muiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta koulutus ei ole vain yksil\u00f6n etu, vaan koko yhteiskunnan vakauden edellytys.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Peruskoulun tarkoitus ja tavoitteet<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Peruskoulun teht\u00e4v\u00e4 on selke\u00e4 ja rajattu: sen tulee taata jokaiselle riitt\u00e4v\u00e4 yleissivistys ja luoda vahva teoreettinen pohja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4miselle. Peruskoulu ei valmista ammattiin eik\u00e4 korkeakouluihin, vaan se luo edellytykset molemmille. Juuri siksi peruskoulun onnistuminen on kriittist\u00e4 \u2013 jos perusta on heikko, mik\u00e4\u00e4n my\u00f6hempi koulutusvaihe ei sit\u00e4 korjaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska peruskoululla on selke\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, meid\u00e4n on my\u00f6s varmistettava sen toteutuminen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 seurantaa ja vastuun kohdentamista. Koulutuksen laatu ei voi olla sattumanvaraista tai riippua asuinkunnasta. Valtion teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 peruskoulu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sille asetetut tavoitteet kaikkialla Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n vuoksi tarvitsemme kansalliset tasokokeet 3., 6. ja 9. luokille. N\u00e4iden kokeiden tarkoitus ei ole rangaista oppilaita, vaan varmistaa, ett\u00e4 opetussuunnitelman mukainen osaaminen todella saavutetaan. Jotta oppilas voi edet\u00e4 seuraavalle tasolle, h\u00e4nen tulee l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 kyseisen luokkatason vaatimukset. T\u00e4m\u00e4 ei ole kohtuuton vaatimus, vaan koulutuksen peruslogiikka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kustannustehokkuuden ja objektiivisuuden nimiss\u00e4 tasokokeiden tulee olla p\u00e4\u00e4osin monivalintakokeita, jotka mittaavat opetussuunnitelman mukaisia ydintietoja ja -taitoja. N\u00e4in varmistetaan vertailukelpoisuus, l\u00e4pin\u00e4kyvyys ja se, ettei arviointi perustu mielivaltaan tai paikallisiin tulkintoihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyvinvointi l\u00e4htee osaamistasosta, ja osaamistaso muodostuu vaatimustasosta. Jos emme vaadi mit\u00e4\u00e4n, emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 totuus, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tunnustaa. Peruskoulu, jossa vaatimustaso on liian matala, ei ole inhimillinen \u2013 se on ep\u00e4oikeudenmukainen erityisesti niit\u00e4 kohtaan, jotka eiv\u00e4t saa tukea kotoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksil\u00f6 edell\u00e4 \u2013 oppimisnopeuden mukaan<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Peruskoulun opetuksessa on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4, ei keskiarvoista. T\u00e4rkein mittari oppimisessa ei ole ik\u00e4 tai luokka-aste, vaan oppimisnopeus. Lapset oppivat eri tahtiin, ja t\u00e4m\u00e4n huomioiminen ei ole eriarvoistamista, vaan oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Meid\u00e4n tulee mahdollistaa opetus jokaiselle h\u00e4nen oppimisnopeutensa mukaisesti. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa luokkajakoa oppimisnopeuden perusteella. Nopeammin oppivat eiv\u00e4t turhaudu odottamiseen, ja hitaammin oppivat saavat tarvitsemansa ajan ja tuen ilman leimautumista. Tavoite ei ole erotella lapsia paremmuusj\u00e4rjestykseen, vaan maksimoida jokaisen oppiminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yleissivist\u00e4v\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 voi pitk\u00e4lti perustua nykyiseen opetussuunnitelmaan, mutta sen rinnalle on tuotava kokonaisuus, joka k\u00e4sittelee ihmist\u00e4 kokonaisuutena. Psykofyysisten ominaisuuksiemme ymm\u00e4rt\u00e4minen on keskeinen taito el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen kannalta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 psykologian ja filosofian perusteet tulee aloittaa jo ensimm\u00e4isilt\u00e4 luokilta l\u00e4htien, ik\u00e4tasolle soveltuvalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liikuntaa tarvitsemme p\u00e4ivitt\u00e4in. Kyse ei ole vain fyysisest\u00e4 terveydest\u00e4, vaan keskittymiskyvyst\u00e4, mielenterveydest\u00e4 ja sosiaalisista taidoista. Liikunnan j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 koulun ei tarvitse tehd\u00e4 kaikkea itse. Yhteisty\u00f6 paikallisten urheiluseurojen kanssa on kustannustehokas ja toimiva malli, joka tukee sek\u00e4 koulua ett\u00e4 paikallista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen aste \u2013 valintoja ja vastuuta<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisen asteen koulutuksen teht\u00e4v\u00e4 on valmistaa nuoria joko ammattiin tai jatko-opintoihin. Samalla sen t\u00e4rke\u00e4, usein sivuutettu teht\u00e4v\u00e4 on opettaa tekem\u00e4\u00e4n valintoja ja kantamaan niiden seuraukset. El\u00e4m\u00e4 koostuu valinnoista, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 taitoa opi, jos p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 saa jatkuvasti lyk\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos annamme nuorille mahdollisuuden aina vain siirt\u00e4\u00e4 ratkaisevia valintoja, lopulta he eiv\u00e4t opi tekem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 lainkaan. Siksi kannatan kaksoistutkintomallin laajamittaista k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mallissa kaikille nuorille kuuluisi kaksivuotinen pakollinen kaksoistutkintovaihe, joka sis\u00e4lt\u00e4isi sek\u00e4 ammatillisia ett\u00e4 yleissivist\u00e4vi\u00e4 opintoja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen opiskelijan olisi teht\u00e4v\u00e4 selke\u00e4 valinta: erikoistuuko h\u00e4n ammattiin vai jatkaako ylioppilastutkintoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valinnalla olisi konkreettiset seuraukset. Ylioppilastutkinnon suorittanut voisi hakea korkeakouluihin yleisesti. Ammatillisen tutkinnon suorittanut voisi hakea korkeakouluihin oman alansa linjoille, mutta ei alasta riippumattomasti. T\u00e4m\u00e4 ei ole rangaistus, vaan looginen seuraus tehdyst\u00e4 valinnasta \u2013 ja samalla rehellinen viesti siit\u00e4, ett\u00e4 valinnoilla on merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Korkeakoulutus \u2013 tarpeeseen, ei m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Korkeakoulutuksen tulee vastata todelliseen tarpeeseen: tieteen, tutkimuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksiin. Meid\u00e4n ei tule ylikouluttaa ihmisi\u00e4 vain kouluttamisen ilosta. Koulutus, joka ei johda osaamiseen tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4n kyvykkyyteen, on resurssien hukkaa ja yksil\u00f6n ajan v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion tulee tukea ja tarjota yksi ilmainen tutkinto aina tohtorin tasolle saakka. T\u00e4m\u00e4 turvaa osaamisen kehitt\u00e4misen ja sosiaalisen liikkuvuuden. Sen sijaan useiden erillisten tutkintojen rahoittaminen julkisin varoin ei ole perusteltua. Ensimm\u00e4isen tutkinnon j\u00e4lkeen vastuu lis\u00e4koulutuksesta kuuluu yksil\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Meid\u00e4n tulee erityisesti tukea alemman korkeakoulututkinnon suorittamista ja sen j\u00e4lkeist\u00e4 siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Monilla aloilla maisterivaihe ei varsinkaan ty\u00f6uran alussa tuo merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4arvoa. Ty\u00f6kokemus, vastuu ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osaaminen ovat usein arvokkaampia kuin lis\u00e4vuodet koulun penkill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Terveydenhuollon rooli yhteiskunnassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Terveydenhuolto on yksi valtion ja yhteiskunnan keskeisimmist\u00e4 ydinteht\u00e4vist\u00e4. Sen tarkoitus ei ole taata t\u00e4ydellist\u00e4 terveytt\u00e4, vaan turvata toimintakyky, hoitaa sairaudet ja mahdollistaa ihmisille t\u00e4ysipainoinen el\u00e4m\u00e4. Terveydenhuollon teht\u00e4v\u00e4 voidaan tiivist\u00e4\u00e4 kolmeen kokonaisuuteen: laadukkaiden terveyspalveluiden tuottamiseen, ennaltaehk\u00e4isyyn sek\u00e4 tutkimusty\u00f6h\u00f6n osallistumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilman toimivaa terveydenhuoltoa yksil\u00f6n vapaus kaventuu ja yhteiskunnan tuottavuus heikkenee. Samalla terveydenhuolto on alue, jossa rajattoman lupaamisen ja rajallisten resurssien ristiriita n\u00e4kyy kaikkein selvimmin. Juuri siksi terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 korostuvat rakenteet, vastuu ja rehellisyys enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muussa julkisessa palvelussa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Terveydenhuolto ei voi olla irrallinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka toimii vailla yhteytt\u00e4 yksil\u00f6n valintoihin. Yhteiskunta voi hoitaa, tukea ja ehk\u00e4ist\u00e4, mutta se ei voi el\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n puolesta. Kun t\u00e4m\u00e4 perusl\u00e4ht\u00f6kohta unohtuu, terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 kuormittuu, kustannukset karkaavat ja luottamus rapautuu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rahoitus ja vastuu \u2013 hyvinvointialueiden rooli<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyisess\u00e4 mallissa hyvinvointialueet vastaavat terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, mutta eiv\u00e4t sen rahoituksesta. T\u00e4m\u00e4 on rakenteellinen ongelma. P\u00e4\u00e4t\u00f6svalta ja vastuu on erotettu toisistaan, mik\u00e4 johtaa tilanteeseen, jossa ep\u00e4onnistumiset voidaan aina vieritt\u00e4\u00e4 jollekin muulle \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtiolle ja hallitukselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyvinvointialueille tulee antaa t\u00e4ysi rahoitusvastuu ja verotusoikeus, ja samalla valtionrahoitus hyvinvointialueilta tulee poistaa kokonaan. T\u00e4m\u00e4 palauttaa vastuun sinne, minne se kuuluu: alueellisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 seuraa suoraan rahoitukselliset vaikutukset, my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon realismi kasvaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 malli toimii samalla riskienhallintakeinona. Kun terveydenhuollon rahoitus ei ole suoraan riippuvainen valtion taloustilanteesta, valtion velkaantuminen tai mahdollinen alij\u00e4\u00e4m\u00e4menettely ei vaaranna terveydenhuollon arkea. Sairaanhoitajien palkat, hoitojonot ja palveluiden saatavuus eiv\u00e4t saa olla riippuvaisia valtiontalouden suhdanteista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueellinen verotusoikeus my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 demokratiaa. Kansalaiset n\u00e4kev\u00e4t suoraan, mit\u00e4 palvelut maksavat ja mit\u00e4 vastineeksi saadaan. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa luottamusta ja tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilmainen hoito \u2013 mutta ei vastuuton hoito<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Terveydenhuollon l\u00e4ht\u00f6kohta on yksinkertainen: kaikki sairaudet ja terveyspalvelut ovat p\u00e4\u00e4osin maksuttomia, jotta kenenk\u00e4\u00e4n hoito ei j\u00e4\u00e4 varallisuudesta kiinni. Akuutti hoito, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t palvelut kuuluvat kaikille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Elintavoista johtuvien sairauksien osalta j\u00e4rjestelm\u00e4n tulee kuitenkin toimia eri periaatteella. N\u00e4iden sairauksien hoidossa asiakasmaksujen tulee vastata hoidon todellisia kustannuksia. T\u00e4m\u00e4 ei ole rangaistus, vaan vastuun palauttamista sinne, minne se kuuluu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4llainen malli tuottaa kaksi keskeist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Ensinn\u00e4kin se takaa laadukkaat ja hyvin rahoitetut julkiset terveyspalvelut, koska j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ohjautuu riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja. Toiseksi se luo selke\u00e4n kannustimen huolehtia omasta terveydest\u00e4. Yhteiskunta kantaa riskin sairastumisesta, mutta ei poista kaikkia valintojen seurauksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa on rehellinen. Se tunnustaa, ett\u00e4 kaikki sairaudet eiv\u00e4t ole yksil\u00f6n syyt\u00e4, mutta kaikki valinnat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole yhteiskunnan vastuulla. Ilman t\u00e4t\u00e4 rajaa terveydenhuollosta tulee loputon vakuutusj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka kustannuksia ei voida hallita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Omatiimi-malli ja jatkuvuus hoitoon<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perusterveydenhuollon keskeisin ongelma ei ole osaamisen puute, vaan hoidon pirstaleisuus. Kun potilas kohtaa joka k\u00e4ynnill\u00e4 uuden ammattilaisen, katoaa kokonaiskuva, luottamus ja tehokkuus. T\u00e4t\u00e4 varten perusterveydenhuollossa tulee siirty\u00e4 omatiimi-malliin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jokaisella ihmisell\u00e4 tulee olla nimetty terveydenhuoltotiimi, joka vastaa h\u00e4nen hoidostaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tiimi tuntee potilaan, h\u00e4nen historiansa ja riskitekij\u00e4ns\u00e4. Pitk\u00e4 hoitosuhde on paitsi inhimillisesti parempi, my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti kustannustehokkaampi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Omatiimi-malli tulee yhdist\u00e4\u00e4 ty\u00f6terveyshuoltoon. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on mahdollisuus omaan terveydenhuoltotiimiin joko julkisella tai yksityisell\u00e4 puolella. Peruspalvelut ovat kaikille samat, mutta ty\u00f6terveyshuolto voi tarjota t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4palveluita tai suuremman k\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Malliin kuuluisi tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4yntej\u00e4 vuodessa, jotka rahoitetaan julkisesti. K\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4t tasattaisiin viiden vuoden jaksoissa, jotta yksitt\u00e4inen sairausvuosi ei kohtuuttomasti rasita yksil\u00f6\u00e4. Mik\u00e4li k\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4 ylittyy, peritt\u00e4isiin k\u00e4ynneist\u00e4 nykyisen suuruinen asiakasmaksu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavoite on selke\u00e4: jokaisella ihmisell\u00e4 on jatkuva, luottamuksellinen ja vastuullinen suhde hoitavaan terveydenhuoltotiimiin. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 turhia k\u00e4yntej\u00e4, parantaa hoidon laatua ja ohjaa resursseja sinne, miss\u00e4 niist\u00e4 on eniten hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennaltaehk\u00e4isy ja tutkimus<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennaltaehk\u00e4isy on terveydenhuollon kustannustehokkain osa-alue, mutta se ei toimi ilman vastuuta. Ennaltaehk\u00e4isy tarkoittaa varhaista tunnistamista, seurantaa ja ohjausta \u2013 ei holhousta. Omatiimi-malli luo t\u00e4h\u00e4n parhaat edellytykset, koska riskit voidaan havaita ajoissa ja niihin voidaan puuttua ennen kuin ne kehittyv\u00e4t vakaviksi sairauksiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimusty\u00f6 on olennainen osa terveydenhuoltoa. Hoidon laatu, tehokkuus ja turvallisuus perustuvat tutkittuun tietoon. Julkisen terveydenhuollon tulee olla aktiivisesti mukana tutkimuksessa, ei vain hoidon kohteena vaan sen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 rahoitusta ja selkeit\u00e4 rakenteita, ei projektiluontoista s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Terveydenhuolto toimii vain silloin, kun vapaus, vastuu ja rakenteet ovat tasapainossa. Yhteiskunta hoitaa, mutta ei vapauta vastuusta. Yksil\u00f6 kantaa vastuuta, mutta ei j\u00e4\u00e4 yksin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kansanterveys ja huippu-urheilu \u2013 sama polku, sama tulevaisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveys ja huippu-urheilu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Suomessa liian usein toisistaan irrallisina ilmi\u00f6in\u00e4. Kansanterveys sijoitetaan sosiaali- ja terveyspolitiikan piiriin, kun taas huippu-urheilu miellet\u00e4\u00e4n kulttuurin, vapaa-ajan tai jopa viihteen osaksi. T\u00e4m\u00e4 jaottelu on virheellinen. Todellisuudessa kansanterveys ja huippu-urheilu muodostavat yhden ja saman jatkumon, jossa tarkastellaan samaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sen eri p\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun kansanterveys heikkenee, rapautuvat my\u00f6s huippu-urheilun edellytykset. Ja kun huippu-urheilun merkitys h\u00e4m\u00e4rtyy, katoavat samalla esikuvat, jotka innostavat lapsia ja nuoria liikkumaan. N\u00e4in syntyy itse\u00e4\u00e4n vahvistava negatiivinen kierre, jossa liikkumattomuus lis\u00e4\u00e4 sairastavuutta, sairastavuus kaventaa harrastuspohjaa ja supistuva harrastuspohja heikent\u00e4\u00e4 huippu-urheilun tasoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Urheilumenestys ei synny tyhji\u00f6ss\u00e4. Se rakentuu laajasta harrastajapohjasta, liikkuvasta lapsuudesta ja kulttuurista, jossa liikkuminen on luonnollinen osa arkea eik\u00e4 erillinen suoritus tai projekti. Kun t\u00e4m\u00e4 perusta murenee, my\u00f6s huippu kaatuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. Yksik\u00e4\u00e4n huippuj\u00e4rjestelm\u00e4 ei kanna, jos sen alla oleva kansanterveydellinen pohja on heikko.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveyden suurimmat haasteet eiv\u00e4t ole ensisijaisesti l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4, vaan el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyvi\u00e4. Liikkumattomuus, heikko fyysinen kunto ja n\u00e4ist\u00e4 seuraavat mielenterveysongelmat sek\u00e4 tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa enemm\u00e4n kuin yksik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen sairausryhm\u00e4. T\u00e4m\u00e4 todellisuus ei ratkea hoitoketjuja hienos\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vaan puuttumalla ongelmien juurisyihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liikunta ei ole vain harrastus, vaan keskeinen osa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 terveydenhuoltoa. Jokainen liikkuva lapsi on tulevaisuudessa todenn\u00e4k\u00f6isemmin ty\u00f6kykyinen aikuinen ja v\u00e4hemm\u00e4n terveydenhuoltoa kuormittava kansalainen. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 liikunta on terveyspolitiikkaa riippumatta siit\u00e4, halutaanko se sellaiseksi mielt\u00e4\u00e4 vai ei. Jos terveydenhuollon tavoitteena on ennaltaehk\u00e4isy, liikunta ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sivurooliin, vaan sen on oltava yksi j\u00e4rjestelm\u00e4n keskeisimmist\u00e4 ty\u00f6kaluista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveys ja huippu-urheilu kietoutuvat toisiinsa keh\u00e4n\u00e4, jossa liikkumattomuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 harrastajia, harrastajapohjan kaventuminen heikent\u00e4\u00e4 huippuja, huippujen puute vie esikuvat ja esikuvien katoaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten liikuntaa entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 keh\u00e4\u00e4 ei katkaista yksitt\u00e4isill\u00e4 hankkeilla, kampanjoilla tai hetkellisill\u00e4 lis\u00e4rahoituksilla. Se katkaistaan vain muuttamalla koko j\u00e4rjestelm\u00e4n logiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liikunta ei voi olla perheiden aikatauluista, jaksamisesta tai maksukyvyst\u00e4 riippuva valinnainen projekti. Sen on oltava rakenteellinen osa lapsuutta ja nuoruutta, samalla tavalla kuin koulutus tai terveydenhuolto. Kun liikunta integroidaan arkeen, siit\u00e4 tulee pysyv\u00e4\u00e4. Kun se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vapaaehtoisuuden ja eriarvoisten mahdollisuuksien varaan, seurauksena on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 polarisaatio.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi suomalaisen urheiluj\u00e4rjestelm\u00e4n keskeisist\u00e4 rakenteellisista ongelmista on liian varhainen erikoistuminen. Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 on selke\u00e4: lajiin erikoistumisen tulisi tapahtua vasta murrosi\u00e4n loppupuolella, kun lapsi on saanut kehitty\u00e4 monipuolisesti sek\u00e4 fyysisesti ett\u00e4 psyykkisesti. Suomessa toimitaan usein p\u00e4invastoin. Lajit kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n lapsista jo varhaisessa i\u00e4ss\u00e4, ja sitouttamista tapahtuu ennen kuin lapsella on edellytyksi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tai hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seurauksena on kaventuva lajikirjo, ennenaikainen putoaminen liikunnan parista ja potentiaalisten huippujen katoaminen ennen kuin he ehtiv\u00e4t kehitty\u00e4. Ne lapset ja nuoret, jotka eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 varhain valitsemassaan lajissa, lopettavat usein kokonaan, vaikka heill\u00e4 olisi ollut edellytyksi\u00e4 menesty\u00e4 toisessa lajissa. T\u00e4m\u00e4 ei ole yksil\u00f6n ep\u00e4onnistuminen, vaan j\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansainv\u00e4linen vertailu osoittaa, ett\u00e4 toisenlainenkin tie on mahdollinen. Maissa, joissa lasten ja nuorten liikunnassa v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n varhaista kilpailullisuutta ja tuloskeskeisyytt\u00e4, liikkumisesta tulee el\u00e4m\u00e4ntapa eik\u00e4 pelkk\u00e4 suoritus. Kilpailu ja tavoitteellisuus tuodaan mukaan vasta silloin, kun pohja on rakennettu. Tulokset n\u00e4kyv\u00e4t sek\u00e4 kansanterveydess\u00e4 ett\u00e4 huippu-urheilussa, eik\u00e4 kyse ole sattumasta vaan pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 ja johdonmukaisesta politiikasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi tarvitsee yhten\u00e4isen liikunta- ja urheilupolun, jota kaikki lapset kulkevat yhteiselt\u00e4 l\u00e4ht\u00f6viivalta. Liikkumisen ilon on synnytt\u00e4v\u00e4 varhain, monipuolisen tekemisen kautta ja ilman varhaista sitoutumispainetta. Kasvun my\u00f6t\u00e4 liikunnasta tulee taito, sitten tapa ja lopulta joko tavoitteellinen kilpaurheilu tai elinik\u00e4inen harrastus. Vasta nuoruuden loppuvaiheessa erikoistuminen on perusteltua, ja silloinkin sen on oltava tietoista ja tuettua, ei pakon sanelemaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huippu-urheilua ei tule k\u00e4sitell\u00e4 harrastuksena, vaan ammattina. Se on vaativaa, systemaattista ja armotonta, ja siksi my\u00f6s sen rahoituksen ja tukirakenteiden on oltava selkeit\u00e4, ennakoitavia ja oikeudenmukaisia. Huippu-urheilijan toimeentulo ei voi perustua sattumaan, ep\u00e4varmuuteen tai lyhytj\u00e4nteisiin ratkaisuihin, vaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin ja l\u00e4pin\u00e4kyviin j\u00e4rjestelyihin, joissa suorituskyky ja potentiaali arvioidaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huippu-urheilijan el\u00e4m\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule irrota muusta yhteiskunnasta. Mahdollisuus yhdist\u00e4\u00e4 urheilu ja ty\u00f6 vahvistaa taloudellista turvaa, sitoo urheilijat yhteiskuntaan ja tuottaa vastinetta julkiselle tuelle. Kun urheilu kytkeytyy koulutukseen, nuorisoty\u00f6h\u00f6n, liikuntakasvatukseen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n terveyteen, syntyy kokonaisuus, jossa kaikki osapuolet hy\u00f6tyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun kansanterveys ja huippu-urheilu ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n saman j\u00e4rjestelm\u00e4n osiksi, my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko selkeytyy. Liikunta ei ole kuluer\u00e4, vaan investointi. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 terveydenhuollon kustannuksia, pident\u00e4\u00e4 ty\u00f6uria ja vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Urheilu on enemm\u00e4n kuin mitaleita. Se on kulttuuria, identiteetti\u00e4 ja jaettuja kokemuksia, jotka kantavat yli sukupolvien.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveys ja huippu-urheilu eiv\u00e4t ole vastakohtia, vaan saman polun kaksi p\u00e4\u00e4t\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja uskalletaan toimia sen mukaisesti, Suomi voi j\u00e4lleen olla maa, joka liikkuu, jaksaa ja menestyy \u2013 yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Infra<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perusinfrastruktuuri on valtion hiljainen selk\u00e4ranka. Tiet, raiteet, energia, tietoliikenne ja vesihuolto eiv\u00e4t ole poliittisia projekteja, vaan yhteiskunnan toiminnan edellytyksi\u00e4. Kun infra toimii, kukaan ei kiinnit\u00e4 siihen huomiota. Kun se pett\u00e4\u00e4, kaikki pys\u00e4htyy.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion teht\u00e4v\u00e4 ei ole maksimoida infrainvestointien poliittista n\u00e4kyvyytt\u00e4, vaan niiden toimivuutta. Infran suunnittelussa tarvitaan pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4, ei vaalikausiajattelua. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti energiaa ja liikennett\u00e4, joissa virheelliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset n\u00e4kyv\u00e4t vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>EU<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan unioni on ajautunut kehityssuuntaan, jossa se j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 selvemmin j\u00e4lkeen muista kilpailevista talousalueista. Yhdysvallat ja Aasia kykenev\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n markkinavetoisen talouspolitiikan, innovaatiot ja strategisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tavalla, johon EU ei nykyisell\u00e4 rakenteellaan pysty vastaamaan. EU:n talouskasvu on hidasta, investoinnit valuvat muualle ja s\u00e4\u00e4ntely-ymp\u00e4rist\u00f6 muodostaa yh\u00e4 suuremman esteen yritystoiminnalle, teknologiselle kehitykselle ja kansalliselle kilpailukyvylle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla EU on siirtynyt yh\u00e4 voimakkaammin keskusjohtoisen politiikan suuntaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa on siirretty pois kansallisvaltioilta kohti unionin instituutioita, jotka ohjaavat talous-, ilmasto-, energia- ja sosiaalipolitiikkaa yh\u00e4 yksityiskohtaisemmin. T\u00e4m\u00e4 kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa kansallisvaltioiden oma liikkumavara kapenee ja niiden mahdollisuus tehd\u00e4 omiin olosuhteisiinsa sopivaa politiikkaa heikkenee.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskeinen ongelma on se, ett\u00e4 EU on ajautunut rooliin, johon sit\u00e4 ei alun perin tarkoitettu. EU:n ei ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4 kehitty\u00e4 liittovaltioksi tai harjoittaa keskusjohtoista, sosialistista talouspolitiikkaa, vaan toimia j\u00e4senvaltioita hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 talousunionina. Nykyinen suunta tukahduttaa kansallista kehityst\u00e4, heikent\u00e4\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja tekee j\u00e4senvaltioista yh\u00e4 riippuvaisempia yhteisist\u00e4 ratkaisuista, jotka eiv\u00e4t huomioi maiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4\u00e4ntelykuorma kasvaa jatkuvasti. Yritystoiminnan kustannukset nousevat, investoinnit siirtyv\u00e4t EU:n ulkopuolelle ja innovaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto hidastuu. Kansallisvaltioiden vastuu s\u00e4ilyy, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta katoaa. T\u00e4m\u00e4 yhdistelm\u00e4 on myrkyllinen demokratian, talouskasvun ja kansalaisten luottamuksen kannalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi EU:n integraatio etenee vailla selke\u00e4\u00e4 demokraattista mandaattia. Ne tavoitteet, joilla EU-j\u00e4senyytt\u00e4 aikanaan perusteltiin \u2013 vaurastuminen, kilpailukyky ja kansallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan s\u00e4ilyminen \u2013 eiv\u00e4t ole t\u00e4yttyneet yli vuosikymmeneen. P\u00e4invastoin monille kansalaisille EU n\u00e4ytt\u00e4ytyy et\u00e4isen\u00e4, byrokraattisena ja ideologisesti ohjautuvana rakenteena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU tulee palauttaa siihen rooliin, jota varten se on luotu: vapaan talouden unioni, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltioiden talouksia eik\u00e4 alista niit\u00e4 keskusjohtoiseen ohjaukseen. EU:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on taata toimivat ja kilpailukykyiset sis\u00e4markkinat, tavaroiden, palveluiden, p\u00e4\u00e4oman ja ihmisten vapaa liikkuvuus sek\u00e4 oikeudenmukainen kilpailu j\u00e4senvaltioiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU ei ole itseisarvo, vaan v\u00e4line. Sen olemassaolon oikeutus perustuu siihen, ett\u00e4 se tuottaa j\u00e4senmailleen lis\u00e4arvoa. Jos se ei sit\u00e4 tee, sen rakennetta ja toimivaltaa on muutettava \u2013 tai vaihtoehtoisesti j\u00e4senyytt\u00e4 on arvioitava uudelleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ratkaisuvaihtoehtoja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen vaihtoehto on EU:n suunnanmuutos. EU:n on palautettava painopiste vapaan talousunionin periaatteisiin ja luovuttava liittovaltiokehityksest\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa on palautettava kansallisvaltioille, s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 kevennett\u00e4v\u00e4 ja j\u00e4senmaille annettava tilaa kehitt\u00e4\u00e4 omaa talous-, energia- ja teollisuuspolitiikkaansa omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. EU:n tulee tukea kilpailukyky\u00e4, ei ohjata sit\u00e4 keskitetysti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen vaihtoehto on ero EU:sta. Jos unionia ei saada palautettua alkuper\u00e4iseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, j\u00e4senyys ei en\u00e4\u00e4 palvele niit\u00e4 tavoitteita, joilla se aikanaan myytiin kansalaisille. Ero ei ole ideologinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4, vaan realistinen seuraus tilanteessa, jossa EU ei kykene uudistumaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU-ero ei kuitenkaan tarkoita erist\u00e4ytymist\u00e4. Vaikka Suomi ei olisi EU:n j\u00e4sen, sen on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 ja vahvistettava suhteensa Euroopan maihin. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on syvent\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Iso-Britannian ja Pohjoismaiden kanssa niin taloudellisesti kuin puolustuksellisesti. Vapaakauppa, yhteiset markkinat ja turvallisuusyhteisty\u00f6 ovat mahdollisia my\u00f6s EU:n ulkopuolella, kun ne perustuvat valtioiden v\u00e4lisiin sopimuksiin ja vastavuoroisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on realismi. Joko unioni palaa vapaan talouden ja kansallisvaltioiden yhteisty\u00f6n tielle \u2013 tai se menett\u00e4\u00e4 legitimiteettins\u00e4. Kumpikaan vaihtoehto ei ole riskit\u00f6n, mutta pysyminen nykyisell\u00e4 suunnalla on varmin tapa jatkaa taantumista, kilpailukyvyn heikkenemist\u00e4 ja kansalaisten vieraantumista eurooppalaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Lopuksi<\/strong> Valtio on olemassa kansalaisiaan varten, ei p\u00e4invastoin. Kun valtio muistaa perusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja rajaa valtansa oikein, syntyy yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 luottamus ei synny juhlapuheista, vaan toimivista rakenteista, rehellisest\u00e4 vastuunjaosta ja pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valtion rooli Valtion olemassaolon perusta on yksinkertainen mutta usein unohdettu: valtio on olemassa ihmisi\u00e4 varten, ei ihmiset valtiota varten. Valtio ei ole moraalinen yl\u00e4instanssi, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kansalaistensa el\u00e4m\u00e4nkulun, eik\u00e4 se ole itse\u00e4\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 koneisto, jonka ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on kasvaa ja laajentaa vaikutusvaltaansa. Valtion teht\u00e4v\u00e4 on palvella. Toimiva yhteiskunta rakentuu alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in, ei ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas. Sen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":105,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-104","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/104","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=104"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/104\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":107,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/104\/revisions\/107"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}