{"id":113,"date":"2026-08-06T18:57:58","date_gmt":"2026-08-06T18:57:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=113"},"modified":"2026-08-06T18:57:58","modified_gmt":"2026-08-06T18:57:58","slug":"perushyodykkeet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=113","title":{"rendered":"Perushy\u00f6dykkeet"},"content":{"rendered":"\n

Perushy\u00f6dykkeet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perushy\u00f6dykkeet ovat asioita, joita ilman nykyaikainen el\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista. Ne muodostavat arjen perustan ja koko yhteiskunnan toimivuuden rungon. Ruoka, vesi ja energia eiv\u00e4t ole ylellisyyksi\u00e4, vaan edellytyksi\u00e4 ty\u00f6nteolle, asumiselle ja perhe-el\u00e4m\u00e4lle. Kun n\u00e4m\u00e4 toimivat, arki on ennakoitavaa ja ihmiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t omillaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa perushy\u00f6dykkeiden saatavuus on kansainv\u00e4lisesti vertailtuna edelleen hyv\u00e4, mutta kehityssuunta on huolestuttava. Hintojen ennakoitavuus ja kohtuullisuus ovat viime vuosina heikentyneet, ja ajoittain on n\u00e4hty my\u00f6s konkreettisia saatavuusongelmia. Esimerkiksi elintarvikkeiden saatavuudessa on esiintynyt katkoksia, jotka eiv\u00e4t ole yksitt\u00e4isi\u00e4 poikkeamia vaan oireita rakenteellisista ongelmista. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy suoraan kotitalouksien arjessa, taloudellisessa turvallisuudessa ja luottamuksessa tulevaan.<\/p>\n\n\n\n

Perushy\u00f6dykkeiden kustannuksiin kohdistuu yh\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, veroja ja poliittista ep\u00e4varmuutta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on ollut lyhytj\u00e4nteist\u00e4 ja osin ideologisesti ohjattua, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 investointihalukkuutta ja nostaa tuotantokustannuksia. Kun pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t muuttuvat jatkuvasti, riskit kasvavat ja kustannukset siirtyv\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuluttajalle. T\u00e4ll\u00f6in perushy\u00f6dykkeist\u00e4 tulee politiikan v\u00e4lineit\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 ne n\u00e4ht\u00e4isiin kansalaisten el\u00e4misen edellytyksin\u00e4. Arki ei ole poliittinen pelinappula.<\/p>\n\n\n\n

Kohtuuhintainen arki ei ole vain sosiaalinen kysymys, vaan my\u00f6s talouskasvun perusta. Kun arjen kustannukset ovat vakaat ja ennustettavat, kotitalouksille j\u00e4\u00e4 tilaa muulle kulutukselle sek\u00e4 suuremmille, pitk\u00e4n aikav\u00e4lin investoinneille \u2013 kuten oman asunnon hankinnalle, korjausrakentamiselle tai kes\u00e4m\u00f6kille. T\u00e4m\u00e4 luo kysynt\u00e4\u00e4, ty\u00f6t\u00e4 ja kasvua. Kallis ja arvaamaton arki sen sijaan ohjaa ihmisi\u00e4 varovaisuuteen: kulutus v\u00e4henee, investoinnit lykk\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja s\u00e4\u00e4st\u00e4minen korostuu. Se hidastaa koko talouden dynamiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Tavoitteena on Suomi, jossa perushy\u00f6dykkeet ovat luotettavasti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ennakoitavia. Markkinoiden tulee olla avoimia ja l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4, jotta kuluttaja voi luottaa siihen, ett\u00e4 hinnat muodostuvat reilusti ja tuotanto on kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla. Yhteiskunta ei ole vakaa, jos arjen perustarpeet horjuvat tai niiden saatavuus riippuu jatkuvista poikkeusj\u00e4rjestelyist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisu perustuu omavaraisuuteen, kotimaisen tuotannon vahvistamiseen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisiin, johdonmukaisiin pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. Valtion teht\u00e4v\u00e4 ei ole ohjata kulutusta keinotekoisesti tai paikata markkinoiden ongelmia pysyvill\u00e4 tukiratkaisuilla, vaan luoda ennustettava toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja varmistaa huoltovarmuus. Kun perusrakenteet ovat kunnossa, markkinat toimivat, talous kasvaa ja ihmiset voivat luottaa siihen, ett\u00e4 arjen perusedellytykset kest\u00e4v\u00e4t my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Vesi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puhdas vesi on yksi Suomen suurimmista vahvuuksista. Juomavesi on turvallista, vesihuolto on p\u00e4\u00e4osin luotettavaa ja j\u00e4rvet, lammet sek\u00e4 rannikkovedet ovat keskeinen osa suomalaista elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, identiteetti\u00e4 ja hyvinvointia. Vesi ei ole Suomessa vain luonnonvara, vaan my\u00f6s yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden perusta.<\/p>\n\n\n\n

Vesi muodostaa yhten\u00e4isen kokonaisuuden: puhdas juomavesi, toimiva j\u00e4tevesij\u00e4rjestelm\u00e4 ja terveet vesist\u00f6t ovat suoraan riippuvaisia toisistaan. Ihmisen toiminta ja luonnon tila kytkeytyv\u00e4t toisiinsa. Suomessa, tuhansien j\u00e4rvien maassa, t\u00e4m\u00e4 yhteys n\u00e4kyy arjessa konkreettisemmin kuin monissa muissa maissa.<\/p>\n\n\n\n

Vesihuoltoverkoston korjausvelka kasvaa, erityisesti pienemmiss\u00e4 kunnissa. J\u00e4tevesij\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4minen etenee ep\u00e4tasaisesti, ja kustannukset kohdistuvat yh\u00e4 useammin suoraan kotitalouksiin. Samalla vesist\u00f6ihin kohdistuu kuormitusta, joka syntyy useista l\u00e4hteist\u00e4 ja kertyy ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6t, kuten typpi ja fosfori, kuormittavat j\u00e4rvi\u00e4 ja rannikkovesi\u00e4 erityisesti maatalouden ja yhdyskuntien kautta. Merialueilla, erityisesti It\u00e4merill\u00e4, laivaliikenteen j\u00e4tevesien k\u00e4sittely ja valvonta ovat keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ongelma ei ole yksitt\u00e4inen toimija, vaan kokonaisuuden hallinnan puute ja lyhytj\u00e4nteiset ratkaisut, jotka siirt\u00e4v\u00e4t vastuun tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Me el\u00e4mme symbioosissa luonnon kanssa, meid\u00e4n ei tule olla sit\u00e4 vastaan. Vesivarantoja voidaan ja tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 \u2013 ne ovat osa hyvinvointia, huoltovarmuutta ja taloutta \u2013 mutta hy\u00f6dynt\u00e4minen ei saa tapahtua vesist\u00f6jen tai pohjavesien kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n

Puhdas juomavesi, terveet j\u00e4rvet ja puhdas rannikkoymp\u00e4rist\u00f6 eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia tavoitteita, vaan saman kokonaisuuden eri puolia. Tavoitteena on turvata vesien puhtaus ja riitt\u00e4vyys my\u00f6s tuleville sukupolville niin, ettei vesi muutu niukaksi luonnonvaraksi lyhytn\u00e4k\u00f6isen politiikan tai hallitsemattoman markkinalogiikan seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Vesipolitiikan tulee olla pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, jossa k\u00e4ytt\u00f6 ja suojelu kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Vesihuollon infrastruktuuri on pidett\u00e4v\u00e4 kunnossa koko maassa, ja pohjavesien suojelu on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 osana kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta.<\/p>\n\n\n\n

Valtion teht\u00e4v\u00e4 on valvoa ja varmistaa, ett\u00e4 vesivarantoja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vastuullisesti ja ett\u00e4 vesist\u00f6t sek\u00e4 pohjavedet s\u00e4ilyv\u00e4t puhtaina my\u00f6s tulevaisuudessa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 selke\u00e4\u00e4 vastuunjakoa, toimivaa valvontaa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, joka ei alistu lyhyen aikav\u00e4lin taloudellisille tai poliittisille paineille.<\/p>\n\n\n\n

Kun vesi pidet\u00e4\u00e4n puhtaana ja sen k\u00e4ytt\u00f6 hallittuna, hy\u00f6ty n\u00e4kyy koko yhteiskunnassa: terveen\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, kohtuullisina kustannuksina ja luottamuksena siihen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset kest\u00e4v\u00e4t my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Energia<\/strong><\/p>\n\n\n\n


Energia on modernin yhteiskunnan perusedellytys. Se mahdollistaa asumisen, ty\u00f6nteon, liikkumisen ja teollisuuden. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4 on muuttunut nopeasti: energiantuotantoa on ohjattu pois fossiilisista polttoaineista ja l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelmi\u00e4 on siirretty laajasti s\u00e4hk\u00f6pohjaisiksi, erityisesti l\u00e4mp\u00f6pumppuratkaisuihin.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 muutokset ovat lis\u00e4nneet s\u00e4hk\u00f6n kysynt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Samalla yhteiskunnasta on tullut aiempaa s\u00e4hk\u00f6riippuvaisempi, tilanteessa, jossa s\u00e4hk\u00f6n hinnan vakaus ja ennakoitavuus ovat heikentyneet. Viel\u00e4 alle kymmenen vuotta sitten kotitaloudet pystyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaisia kiinte\u00e4hintaisia s\u00e4hk\u00f6sopimuksia alle 5 sentin kilowattituntihinnoilla. Nykyisin vastaavat sopimukset ovat usein yli 7 sentti\u00e4 kilowattitunnilta, ja s\u00e4hk\u00f6n siirtohinnat ovat monilla alueilla jopa kaksinkertaistuneet.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6nsiirto on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mutta taloustermein se ei ole jakelua vaan palveluntarjontaa. Siirtoverkko ei tuota s\u00e4hk\u00f6\u00e4 eik\u00e4 luo uutta arvoa markkinoille, vaan mahdollistaa jo tuotetun energian toimittamisen kuluttajalle. T\u00e4st\u00e4 huolimatta s\u00e4hk\u00f6nsiirron hinnoittelu on irtautunut kohtuullisen ja ennakoitavan peruspalvelun logiikasta.<\/p>\n\n\n\n


Nykyinen s\u00e4\u00e4ntelymalli WACC-perusteisella tuottomallilla ohjaa siirtoverkon toimintaa p\u00e4\u00e4oman kasvattamiseen, ei kustannustehokkaaseen palveluun. Kun tuotto sidotaan investoituun p\u00e4\u00e4omaan, syntyy rakenteellinen kannustin kasvattaa investointeja riippumatta siit\u00e4, ovatko ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 palvelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 johtaa merkitt\u00e4viin siirtohintoihin ilman, ett\u00e4 palvelun laatu tai saatavuus paranee vastaavassa suhteessa. Kuluttaja ei pysty kilpailuttamaan siirtoa, eik\u00e4 hinnanmuodostus ole aidosti l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6markkinoiden muutokset ja energiapolitiikan ideologinen ohjaus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hinta voi vaihdella saman vuorokauden aikana satoja prosentteja keskihintaan n\u00e4hden. Vuositasolla vaihtelut voivat olla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4: keskihintaan verrattuna hinta voi painua l\u00e4hes nollaan tai nousta moninkertaiseksi. T\u00e4m\u00e4 luo kotitalouksille ja yrityksille jatkuvaa ep\u00e4varmuutta, jota ei voida pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 perushy\u00f6dykkeen markkinana. Kun s\u00e4hk\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hy\u00f6dyke, t\u00e4llainen ep\u00e4vakaus ei ohjaa j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kulutusta tai investointeja, vaan lis\u00e4\u00e4 taloudellista stressi\u00e4 ja ep\u00e4luottamusta koko j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n\n\n


Tavoitteena on energiaj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa, hinnat ovat ennakoitavia ja kohtuullisia, ja s\u00e4hk\u00f6 on vakaa perusta kotitalouksien ja yritysten pitk\u00e4n aikav\u00e4lin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille. Energiamurros ei ole itseisarvo, vaan v\u00e4line, jonka on palveltava yhteiskunnan toimivuutta, huoltovarmuutta ja ihmisten arkea \u2013 ei p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6nsiirron tulee olla kohtuuhintaista, ennakoitavaa ja perustua todellisiin kustannuksiin. Verkko on palvelu, ei sijoituskohde, ja sen hinnoittelun tulee tukea koko energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n vakautta.<\/p>\n\n\n\n


Kysynn\u00e4n ja tarjonnan tulee olla tasapainossa. Kes\u00e4aikaan s\u00e4hk\u00f6n kysynt\u00e4 on matalampaa, jolloin tuotantokapasiteettia ei tarvita samassa mittakaavassa kuin talvella. Talvikaudella, jolloin l\u00e4mmitys, valaistus ja teollisuus kuormittavat j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 eniten, tarjonnan on oltava riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja luotettavaa kaikissa olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

Energian tuotannon tulee olla monipuolista, teknologianeutraalia ja skaalautuvaa. Nykytilanteessa paras ratkaisu on pienydinvoima, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa lauhdevesien kautta. Jokainen merkitt\u00e4v\u00e4 kasvukeskus tarvitsee yhden tai useamman pienydinvoimalan. 20 pienydinvoimalaa hajautetusti ymp\u00e4ri maata tuo tarvittavaa tasausta s\u00e4hk\u00f6n hintaan, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 markkinan ep\u00e4vakautta ja kattaa alati kasvavan kulutuksen.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6nsiirrossa tulee siirty\u00e4 palveluntarjontaan perustuvaan malliin. Siirtoverkon sallittu tuotto m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n syntyneisiin ja perusteltuihin kustannuksiin perustuen, ei investoidun p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Verkkoon tehdyt investoinnit jaetaan niiden tekniselle ja taloudelliselle k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4lle, ja siirtohintaan jyvitet\u00e4\u00e4n poisto sek\u00e4 rahoituskustannukset (lainojen lyhennys + markkinaehtoinen korko). T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa kest\u00e4v\u00e4sti rahoitetut investoinnit ilman ylituottoja ja ep\u00e4realistisia p\u00e4\u00e4omakertoimia.<\/p>\n\n\n\n

Valtion teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa ja valvoa, ett\u00e4 energiapolitiikka perustuu realismiin, huoltovarmuuteen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisiin investointeihin. Kun energiaj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii vakaasti, hy\u00f6ty n\u00e4kyy suoraan arjessa: ennakoitavina kustannuksina, investointihalukkuutena ja talouden kasvuna.<\/p>\n\n\n\n

Ruoka<\/strong><\/p>\n\n\n\n


Ruoka on perushy\u00f6dyke sanan kirjaimellisimmassa merkityksess\u00e4. Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, turvallista ja kohtuuhintaista ruokaa ei ole toimivaa yhteiskuntaa, talouskasvua eik\u00e4 kansallista turvallisuutta. Suomessa ruokahuollon perusta on historiallisesti ollut vahva: kotimainen maatalous, puhdas vesi, korkea elintarviketurvallisuus ja toimiva jakeluketju.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina t\u00e4m\u00e4 perusta on kuitenkin alkanut horjua. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, saatavuudessa on ollut ajoittaisia katkoksia ja kotimaisen tuotannon kannattavuus on heikentynyt. Esimerkiksi peruselintarvikkeiden, kuten jauhelihan, saatavuusongelmat ovat osoittaneet, kuinka herkk\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on, kun tuotanto ja markkina eiv\u00e4t ole tasapainossa.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan ruoasta on tullut yh\u00e4 enemm\u00e4n poliittisen ohjauksen ja ideologisten tavoitteiden v\u00e4line. Ruoantuotantoa s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n, verotetaan ja ohjataan tavalla, joka ei aina huomioi kokonaisuutta: huoltovarmuutta, hintaa kuluttajalle eik\u00e4 tuottajan toimintaedellytyksi\u00e4. Arjen perusedellytykset eiv\u00e4t saa olla kokeilualusta.<\/p>\n\n\n\n


Kotimainen ruoantuotanto toimii yh\u00e4 tiukemmassa puristuksessa. Tuottajahinnat eiv\u00e4t seuraa kustannusten nousua, vaikka energia, lannoitteet, rehut, kuljetukset ja ty\u00f6voima ovat kallistuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lopputuloksena on tilanne, jossa tuottaja kantaa riskin, mutta ei saa kohtuullista korvausta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kun tuotanto ei ole kannattavaa, investoinnit v\u00e4henev\u00e4t, tuotanto supistuu ja riippuvuus tuonnista kasvaa. T\u00e4m\u00e4 tekee ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 haavoittuvan niin kansainv\u00e4lisille kriiseille, logistiikkah\u00e4iri\u00f6ille kuin poliittisille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille, joihin Suomella ei ole vaikutusvaltaa.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi elintarvikeketju on muuttunut ep\u00e4tasapainoiseksi. Alkutuotannon, jalostuksen ja v\u00e4hitt\u00e4iskaupan v\u00e4linen neuvotteluvoima ei ole tasapainossa, ja kustannusten nousu siirtyy herk\u00e4sti kuluttajahintoihin, mutta harvoin tuottajahintoihin. Lopputuloksena kuluttaja maksaa enemm\u00e4n, mutta kotimainen tuotanto ei vahvistu.<\/p>\n\n\n\n


Ruoan tulee olla luotettavasti saatavilla, turvallista, kotimaista ja kohtuuhintaista. Ruoan hinnan tulee olla ennakoitava osa arkea, ei jatkuva ep\u00e4varmuustekij\u00e4. Kotimaisen ruoantuotannon on oltava kannattavaa, jotta huoltovarmuus s\u00e4ilyy my\u00f6s poikkeusoloissa.<\/p>\n\n\n\n

Ruoka ei ole ideologinen kysymys, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Se liittyy suoraan kansanterveyteen, perheiden arkeen, talouskasvuun ja kansalliseen turvallisuuteen. Yhteiskunta ei ole vakaa, jos peruselintarvikkeiden saatavuus tai hinta horjuu.<\/p>\n\n\n\n


Tarvitsemme kotimaista tuotantoa, omavaraisuutta ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. Suomen on kyett\u00e4v\u00e4 tuottamaan riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 peruselintarvikkeita omilla resursseillaan. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sulkeutumista, vaan j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 varautumista.<\/p>\n\n\n\n

Kotimaisen ruoantuotannon kentt\u00e4\u00e4 on tarkasteltava kokonaisuutena. Ymp\u00e4rist\u00f6vastuu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta sen on oltava suhteessa tuotannon realiteetteihin. Liiallinen ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen s\u00e4\u00e4ntely heikent\u00e4\u00e4 kilpailukyky\u00e4 ilman, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6dyt ovat vastaavassa suhteessa. Samalla ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteiden tulee olla teknologianeutraaleja ja perustua mitattaviin vaikutuksiin, ei oletuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Ruuan tulee olla puhdasta ja laadukasta. Teollinen, ultraprosessoitu ruoka on ajettava minimiin, jotta kansalaisten terveys, ravitsemus ja el\u00e4m\u00e4nlaatu eiv\u00e4t vaarannu. Puhtaiden raaka-aineiden, kotimaisen tuotannon ja terveellisten jalosteiden saatavuus on keskeinen osa kohtuuhintaista arkea ja kansanterveyden turvaa.<\/p>\n\n\n\n

Valtion teht\u00e4v\u00e4 ei ole ohjata ihmisten ruokavalintoja tai kulutusta ideologisesti, vaan varmistaa toimiva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja tuoda ihmisille tietoa terveellisist\u00e4 elintavoista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kohtuullista verotusta ja toimivaa kilpailua koko elintarvikeketjussa. Markkinoiden v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4 ei korjata jatkuvilla tukiratkaisuilla, vaan rakenteilla, jotka mahdollistavat kannattavan tuotannon. Maatalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa.<\/p>\n\n\n\n

Kohtuuhintainen arki on talouskasvun perusta. Kun ruoan hinta on vakaa ja ennakoitava, kotitalouksille j\u00e4\u00e4 tilaa muulle kulutukselle ja investoinneille \u2013 asumiseen, koulutukseen ja yritt\u00e4miseen. Kallis arki johtaa kulutuksen supistumiseen ja varovaisuuteen, mik\u00e4 jarruttaa koko taloutta.<\/p>\n\n\n\n

Valtion vastuulla on huolehtia, ett\u00e4 ruoka pysyy perushy\u00f6dykkeen\u00e4, ei kriisituotteena. Kun kotimainen ruoantuotanto on vahvaa ja kannattavaa, Suomi on vahvempi \u2013 niin arjessa kuin poikkeusoloissakin.<\/p>\n\n\n\n

Asuminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asuminen on arjen kulmakivi, jonka kustannukset vaikuttavat suoraan kotitalouksien taloudelliseen turvallisuuteen, kulutukseen ja hyvinvointiin. Suomessa asumisen perusta on historiallisesti ollut vahva: vakaa kiinteist\u00f6kanta, toimivat energiaj\u00e4rjestelm\u00e4t ja pitk\u00e4j\u00e4nteiset rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat mahdollistaneet turvallisen ja ennakoitavan asumisen.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina asumisen kustannukset ovat kuitenkin nousseet voimakkaasti, erityisesti kasvukeskuksissa. Toisaalta kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen hinnat ovat paikoin romahtaneet. Uusien asuntojen hinnat ja vuokrat ovat kohonneet nopeammin kuin kotitalouksien tulot, ja rakentamisen kustannukset, tiukka tonttipolitiikka sek\u00e4 monimutkainen s\u00e4\u00e4ntely ovat tehneet uusien asuntojen tuottamisesta haastavaa ja kallista.<\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rakentamisen kustannukset uudistuotannossa ovat noin 3000 euroa neli\u00f6metrilt\u00e4, josta jopa puolet koostuu veroista. T\u00e4h\u00e4n eiv\u00e4t sis\u00e4lly autopaikat, katteet tai lis\u00e4palvelut. Samanaikaisesti 2010- ja 2020-luvuilla on tuotettu asuntoja, jotka eiv\u00e4t vastanneet kysynt\u00e4\u00e4, ja lainansaanti on kiristynyt niin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisesti kuin pankkien riskienhallinnan kautta.<\/p>\n\n\n\n

Asumisen kallistuminen johtuu useista samanaikaisista tekij\u00f6ist\u00e4. Rakentamisen ja remontoinnin kustannusten nousu \u2013 materiaalien hinnat, ty\u00f6voimakustannukset ja byrokratia \u2013 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kustannuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti. Tiukka tonttipolitiikka ja kuntien rahastus \u2013 tonttien saatavuus ei vastaa kysynt\u00e4\u00e4, ja osa kunnista on k\u00e4ytt\u00e4nyt tontteja talouden paikkaamiseen. Liiallinen ja poukkoileva s\u00e4\u00e4ntely hidastaa rakentamista ja kasvattaa kustannuksia ilman vastaavaa hy\u00f6ty\u00e4. Energia- ja huoltokustannusten nousu tekee asumisen kokonaiskustannuksista ennakoimattomia. Lyhyemm\u00e4t laina-ajat ja tiukemmat lainaehdot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kotitalouksien mahdollisuuksia hankkia asunto uudistuotannosta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden tekij\u00f6iden summa johtaa ep\u00e4vakaaseen markkinaan, jossa niin uudet kuin vanhat asunnot ovat kalliita, vaihtaminen on vaikeaa ja ostovoima heikkenee. Kotitalouksien mahdollisuus suunnitella talouttaan ja sijoittaa tulevaisuuteen heikkenee, ja riippuvuus tukij\u00e4rjestelmist\u00e4 kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4vakaa asumismarkkina vaikuttaa suoraan kotitalouksien arkeen ja koko talouteen. Kotitaloudet joutuvat priorisoimaan asumisen muihin menoihin n\u00e4hden, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4, investointeja ja kulutusta. Korkeat kustannukset rajoittavat perheiden mahdollisuutta muuttaa, ostaa uuden asunnon tai sijoittaa koulutukseen ja yritt\u00e4jyyteen. Talouden kokonaiskasvu hidastuu, kun merkitt\u00e4v\u00e4 osa kotitalouksien resursseista sitoutuu asumiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kohtuuhintainen ja ennakoitava asuminen ei ole pelkk\u00e4 taloudellinen kysymys, vaan koko arjen ja yhteiskunnan kest\u00e4vyyden perusta. Asumisen tulee olla turvallista, ennakoitavaa, kohtuuhintaista ja laadukasta kaikille kotitalouksille. Sen on tuettava kotitalouksien mahdollisuutta suunnitella el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ja investoida tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Kohtuuhintainen asuminen merkitsee my\u00f6s valinnanvapautta: kotitalouksilla on mahdollisuus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miss\u00e4, millaisessa ja mill\u00e4 ehdoilla he asuvat, ilman pakottavaa taloudellista painetta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n turvaamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia ja pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 toimia. Kuntien on lopetettava tonttien rahastaminen ja varmistettava, ett\u00e4 kysynt\u00e4alueilla on riitt\u00e4v\u00e4sti tontteja uudistuotantoa varten. Arvonlis\u00e4veron alennus uudistuotannossa 13,5 prosenttiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannuksia ja lis\u00e4\u00e4 asuntojen saatavuutta. Maksimilaina-aikojen nostaminen ja lainaehdoissa joustaminen helpottavat kotitalouksien mahdollisuutta ostaa asunto uudistuotannosta ja pit\u00e4v\u00e4t kuukausier\u00e4t kohtuullisina. Uudis- ja korjausrakentamisen on oltava markkinaehtoista, ennakoitavaa ja laadukasta, jotta asunnot kest\u00e4v\u00e4t aikaa ja pysyv\u00e4t kohtuuhintaisina my\u00f6s yll\u00e4pidon osalta.<\/p>\n\n\n\n

Kohtuuhintainen asuminen luo perustan talouden vakaudelle, kotitalouksien ennakoitavuudelle ja yhteiskunnan kest\u00e4v\u00e4lle kasvulle. Kun asumisen kustannukset ovat hallinnassa, perheet voivat s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, sijoittaa koulutukseen, yritt\u00e4jyyteen tai omaan hyvinvointiinsa. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa sek\u00e4 yksil\u00f6iden ett\u00e4 yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Asuminen ei ole pelkk\u00e4 asunto, vaan osa koko arkea: liikkumista, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4, energiankulutusta ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kohtuuhintainen ja laadukas asuminen antaa ihmisille mahdollisuuden tehd\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 omasta ja perheens\u00e4 tulevaisuudesta, s\u00e4ilytt\u00e4en samalla valinnanvapauden ja turvallisuuden.<\/p>\n\n\n\n

Liikkuminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Liikkuminen on yhteiskunnan ja arjen perusedellytys. Se mahdollistaa ty\u00f6nteon, koulunk\u00e4ynnin, kaupassa k\u00e4ynnin ja vapaa-ajan, ja sen toimivuus vaikuttaa suoraan kotitalouksien taloudelliseen turvallisuuteen, aikataulujen ennakoitavuuteen sek\u00e4 liiketoiminnan tehokkuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin liikkuminen Suomessa kohtaa useita haasteita. Kaupunkialueilla ruuhkat, julkisen liikenteen ep\u00e4tasainen palvelutaso ja julkisten kulkumuotojen kallistuvat hinnat heikent\u00e4v\u00e4t liikkumisen ennakoitavuutta. Maaseutu- ja kehyskuntien liikkumismahdollisuudet ovat usein rajalliset, ja autoilusta muodostuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, kallis ja aikaa viev\u00e4 valinta. Samalla infrainvestoinnit eiv\u00e4t aina vastaa todellista tarvetta: teiden ja joukkoliikenteen kapasiteetti ei seuraa v\u00e4est\u00f6n liikkuvuutta tai ty\u00f6nteon ja koulunk\u00e4ynnin tarpeita, mik\u00e4 luo ep\u00e4tasapainoa ja ruuhkia.<\/p>\n\n\n\n

Liikkumisen kustannukset ovat kasvaneet monella tavalla. Autoilun polttoaine- ja yll\u00e4pitokustannukset nousevat jatkuvasti, ja ajoneuvoverotus sek\u00e4 liikenteen hallintaan kohdistuvat maksut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kotitalouksien taloudellista painetta. Julkisen liikenteen liput ovat monilla alueilla kallistuneet ja palvelut harventuneet, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vaihtoehtojen valinnanvapautta ja pakottaa osan kotitalouksista k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n autoa, joka on kallista mutta ainoa joustava vaihtoehto. Autoilun verotus tuottaa valtiolle noin 8 miljardin euron tulot, mutta liikenteeseen investoidaan vain alle 4 miljardia euroa, mik\u00e4 osoittaa ep\u00e4tasapainon valtiontalouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Liikkumisen tehokkuus ei ole pelkk\u00e4 taloudellinen kysymys, vaan my\u00f6s turvallisuus- ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymys. Ruuhkat ja pitkittyneet matka-ajat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t onnettomuusriski\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja stressi\u00e4. Toimimaton liikkuminen heikent\u00e4\u00e4 arjen sujuvuutta ja talouden kokonaiskasvua, kun aikaa, energiaa ja resursseja sitoutuu liikkumiseen suhteettoman paljon.<\/p>\n\n\n\n

Liikkumisen tulee olla ennakoitavaa, kohtuuhintaista, turvallista ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4. Kotitalouksien ja yritysten on voitava suunnitella matkat ja logistiikka pitk\u00e4j\u00e4nteisesti ilman pelkoa kustannusten \u00e4killisest\u00e4 kasvusta tai palvelutason heikkenemisest\u00e4. Liikkumisen tulee tarjota valinnanvapautta: ihmiset voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 keinoin, milloin ja miten he liikkuvat, riippuen henkil\u00f6kohtaisista tarpeistaan ja olosuhteista.<\/p>\n\n\n\n

Liikkumista tulee tarkastella kokonaisuutena, ei ideologisesti pala kerrallaan. Liikenneinfrastruktuuri on suunniteltava ja yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 kysynt\u00e4alueiden mukaisesti, ja teiden sek\u00e4 rautateiden kapasiteetti on sovitettava v\u00e4est\u00f6n liikkuvuuteen ja tavaraliikenteen tarpeisiin. Julkisen liikenteen palvelutason on oltava luotettava ja hinnaltaan kohtuullinen, jotta se tarjoaa aidon vaihtoehdon yksityisautoilulle. Samalla autoilun kustannusrakenteen on oltava ennakoitava ja kohtuullinen, ja verotus sek\u00e4 maksut tulee kohdentaa l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti siten, ett\u00e4 ne ohjaavat liikkumista j\u00e4rkev\u00e4sti ilman kohtuuttomia rasitteita. Valtion ja kuntien teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 liikkuminen on suunniteltua, ennakoitavaa ja kustannustehokasta. Toimiva liikkuminen tukee arjen sujuvuutta, yritysten tehokkuutta ja kotitalouksien taloudellista hallintaa. Liikkuminen ei ole pelkk\u00e4 kulkuv\u00e4lineiden ketju, vaan osa yhteiskunnan perusrakennetta, joka vaikuttaa talouteen, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ihmisten hyvinvointiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perushy\u00f6dykkeet Perushy\u00f6dykkeet ovat asioita, joita ilman nykyaikainen el\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista. Ne muodostavat arjen perustan ja koko yhteiskunnan toimivuuden rungon. Ruoka, vesi ja energia eiv\u00e4t ole ylellisyyksi\u00e4, vaan edellytyksi\u00e4 ty\u00f6nteolle, asumiselle ja perhe-el\u00e4m\u00e4lle. Kun n\u00e4m\u00e4 toimivat, arki on ennakoitavaa ja ihmiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t omillaan. Suomessa perushy\u00f6dykkeiden saatavuus on kansainv\u00e4lisesti vertailtuna edelleen hyv\u00e4, mutta kehityssuunta on huolestuttava. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":116,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-113","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=113"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":114,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/113\/revisions\/114"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}