{"id":81,"date":"2026-05-06T13:21:40","date_gmt":"2026-05-06T13:21:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=81"},"modified":"2026-05-06T13:40:58","modified_gmt":"2026-05-06T13:40:58","slug":"sosiaaliturvan-uudistaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=81","title":{"rendered":"Sosiaaliturvan uudistaminen"},"content":{"rendered":"\n

Sosiaaliturva j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nykyinen sosiaaliturvamme on luonteeltaan monimutkainen ja byrokraattinen, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 vaikeasti hallittavan sek\u00e4 kansalaisille ett\u00e4 viranomaisille. Lukuisten etuuksien, poikkeusten ja erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6sten verkosto johtaa siihen, ett\u00e4 avun tarpeessa oleva kansalainen joutuu etsim\u00e4\u00e4n oikeuksiaan ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaisia lomakkeita, sen sijaan ett\u00e4 h\u00e4n saisi apua suoraan.<\/p>\n\n\n\n

Samalla j\u00e4rjestelm\u00e4 on kallis, sill\u00e4 hallinnon kustannukset sy\u00f6v\u00e4t suuren osan verovaroista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 valtaosa rahoista ei mene avun antamiseen ihmisille, vaan sen hallinnointiin \u2013 resursseja, jotka voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaammin itse tuen kohdentamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4oikeudenmukaisuus ilmenee erityisesti siin\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 joskus passivoi ihmisi\u00e4 ja heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6n vastaanottamisen kannustimia. Jos tuet putoavat pois liian jyrk\u00e4sti tulon kasvaessa, ihmisill\u00e4 voi olla taloudellinen syy pysy\u00e4 passiivisena, vaikka heill\u00e4 olisi mahdollisuus osallistua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai yritt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 \u201cpassiivisuuden ansan\u201d, joka ei auta ihmist\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisesti vaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 riippuvuutta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nykyj\u00e4rjestelm\u00e4 hoitaa usein ongelmien seurauksia eik\u00e4 niiden syit\u00e4. Esimerkiksi toimeentulon tukeminen ilman kannustinta ty\u00f6h\u00f6n palaamiseen ei ratkaise ty\u00f6markkinoille palaamisen esteit\u00e4, opiskelun puutteita tai yritt\u00e4jyyden vaikeuksia. J\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa apua hetkellisesti, mutta ei rakenna pysyv\u00e4\u00e4 ratkaisua yksil\u00f6n itsen\u00e4iseen toimeentuloon.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta t\u00e4m\u00e4 ei palvele kansalaista eik\u00e4 veronmaksajaa. Se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 byrokraattista koneistoa, joka kasvaa ja mutkistuu, ja jossa hallinto saattaa muodostua omaksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kseen. Avun sijaan syntyy hallinnollinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka huolehtii l\u00e4hinn\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, ja sen monimutkaisuus luo turhautumista sek\u00e4 kansalaisille ett\u00e4 niit\u00e4 rahoittaville veronmaksajille.<\/p>\n\n\n\n

Nykyinen tarvepohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nykyinen sosiaaliturvamme rakentuu pitk\u00e4lti tarvepohjaisen ideologian varaan. Ajatus on yksinkertainen: ihmiset tarvitsevat apua, ja j\u00e4rjestelm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on vastata n\u00e4ihin tarpeisiin. Mutta kun perusta on pelkk\u00e4 tarve, j\u00e4rjestelm\u00e4 alkaa el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tarpeita voidaan luoda, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja mitata yh\u00e4 uudelleen, eik\u00e4 kukaan en\u00e4\u00e4 n\u00e4e mets\u00e4\u00e4 puilta.<\/p>\n\n\n\n

Tarvepohjaisuudessa piilee vakava vinouma: j\u00e4rjestelm\u00e4 ei kannusta ihmist\u00e4 omavaraisuuteen, vaan houkuttelee sopeutumaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden m\u00e4\u00e4rittelemien tarpeiden varassa. Se antaa vallan byrokratialle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mik\u00e4 on \u201ctarpeellista\u201d ja kuka sen ansaitsee. T\u00e4m\u00e4 luo kulttuurin, jossa kansalainen ei voi t\u00e4ysin hallita omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan h\u00e4nen mahdollisuutensa riippuvat lomakkeista, tulkinnoista ja viranomaisarvioista.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi tarvepohjaisuus on l\u00e4hes loputtoman kasvun ideologia. Tarpeita voidaan aina keksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4: uusia el\u00e4m\u00e4ntilanteita, poikkeuksia, erityistapauksia. Jokainen lis\u00e4tty tarve lis\u00e4\u00e4 hallintoa, monimutkaisuutta ja kustannuksia. Kun j\u00e4rjestelm\u00e4 kasvaa n\u00e4in hallitsemattomaksi, sen alkuper\u00e4inen tarkoitus, todellisen h\u00e4d\u00e4n korjaaminen h\u00e4m\u00e4rtyy, ja apu alkaa menn\u00e4 sinne, miss\u00e4 sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvittaisi.<\/p>\n\n\n\n

Tarvepohjainen ajattelu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huomioi aktiivisuuden merkityst\u00e4. Ihmist\u00e4 ei palkita yritt\u00e4misest\u00e4, opiskelusta tai ty\u00f6n vastaanottamisesta, vaan h\u00e4nen arvonsa mitataan sill\u00e4, kuinka suuri h\u00e4nen \u201ctarpeensa\u201d on. T\u00e4m\u00e4 on ideologisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4 viesti yhteiskunnalle: se nostaa passiivisuuden ja riippuvuuden arvostettavaksi, ja samalla heikent\u00e4\u00e4 omatoimisuuden ja vastuullisuuden kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Kun tarvepohjaisuus saa hallita j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, menet\u00e4mme selkeyden, oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden. Hallinto kasvaa itsetarkoitukseksi, avun kohdentaminen monimutkaistuu, ja veronmaksajien varat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kulje sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 tarvitaan eniten. Tarvepohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole turvaverkko, vaan nopeasti kasvava, vaikeasti hallittava ja ideologisesti vinoutunut koneisto.<\/p>\n\n\n\n

Tuloperusteinen sosiaaliturva<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliturvan teht\u00e4v\u00e4 ei ole luoda pysyv\u00e4\u00e4 olotilaa, jossa kansalainen voi sopeutua riippuvuuteen ja passiivisuuteen. Sen teht\u00e4v\u00e4 on toimia turvaverkkona, joka antaa ihmiselle varmuuden siit\u00e4, ett\u00e4 vaikeina hetkin\u00e4 apu on olemassa. Samalla j\u00e4rjestelm\u00e4n on ohjattava kansalainen aina takaisin omavaraisuuteen ja itsen\u00e4iseen toimeentuloon, jotta h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ei riipu hallinnon tulkinnoista, vaan omista ponnisteluista ja aktiivisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 seuraa selke\u00e4 ideologinen linja: sosiaaliturva tulee olla vastikkeellinen ja tuloperusteinen, ei vastikkeeton ja tarvepohjainen. Jokainen tuki, etuus ja v\u00e4hennys on sidottava siihen, ett\u00e4 kansalainen osallistuu yhteiskuntaan ty\u00f6ll\u00e4, opiskelulla tai yritt\u00e4misell\u00e4, eik\u00e4 passiivisuudella. Ty\u00f6n vastaanottaminen, yritt\u00e4minen ja aktiivinen el\u00e4m\u00e4 on aina kannattavaa; j\u00e4rjestelm\u00e4 palkitsee aktiivisuutta ja tuottaa seuraamuksia passiivisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Tuloperusteisuuden periaate yksinkertaistaa, selkeytt\u00e4\u00e4 ja tekee j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 oikeudenmukaisen ja ennakoitavan. Kun tuki pienenee asteittain tulojen kasvaessa ilman \u00e4kkipudotuksia, kansalainen tiet\u00e4\u00e4 aina, mit\u00e4 h\u00e4nen ponnisteluistaan seuraa. T\u00e4m\u00e4 poistaa tarveharkinnan ep\u00e4varmuuden ja tukiloukut, jotka nykymallissa passivoivat ihmisi\u00e4 ja est\u00e4v\u00e4t itsen\u00e4isen toimeentulon rakentamisen.<\/p>\n\n\n\n

Ideologisesti tuloperusteinen malli rakentaa vastuullisuuden kulttuuria. Se korostaa, ett\u00e4 apu ei ole palkinto, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n turva hetkellisiin vaikeuksiin. Samalla se kannustaa ihmist\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n, osallistumaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kantamaan vastuuta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Sosiaaliturvasta tulee n\u00e4in selke\u00e4, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 ja ennakoitava osa yhteiskunnan perusrakennetta, turvaverkko, ei pysyv\u00e4 olotila.<\/p>\n\n\n\n

 Negatiivinen sosiaaliturva<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Negatiivinen tulovero on sosiaaliturvan yksinkertainen ja selke\u00e4 ydin. Ajatus on suoraviivainen: jokaiselle kansalaiselle taataan perusturva, joka turvaa el\u00e4misen v\u00e4himm\u00e4istasolla silloin, kun oma tulonhankinta ei riit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 turva ei riipu monimutkaisista hakemuksista, tulkinnoista tai hallinnollisista prosesseista, vaan se maksetaan automaattisesti tuloverotuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 malli voisi toimia siten, ett\u00e4 perusturva on esimerkiksi 1000 euroa kuukaudessa. Kun kansalaisen ansiotulot kasvavat, negatiivisen tuloveron m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee asteittain, kunnes se saavutetaan 0 euron tuki tietyss\u00e4 tulorajassa, esimerkiksi 1,8-kertaa minimisosiaaliturva. N\u00e4in jokainen tiet\u00e4\u00e4 tarkalleen, miten h\u00e4nen ponnistelunsa palkitaan: tulon kasvaessa turva v\u00e4henee automaattisesti, mutta koskaan ei synny \u00e4killisi\u00e4 putoamisia tai tukiloukkuja, jotka est\u00e4isiv\u00e4t ty\u00f6ntekoa, opiskelua tai yritt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Negatiivinen tulovero korjaa keskeiset nykymallin ongelmat. Se poistaa hallinnon tarpeettoman monimutkaisuuden, luo ennakoitavuutta ja tekee sosiaaliturvasta aidosti kannustavan. Jokainen kansalainen voi n\u00e4hd\u00e4 yhteyden omien ponnistustensa ja toimeentulonsa v\u00e4lill\u00e4. Turvaverkko ei en\u00e4\u00e4 kannusta passiivisuuteen, vaan tukee ihmist\u00e4 juuri silloin, kun apua tarvitaan, ja ohjaa takaisin itsen\u00e4iseen toimeentuloon silloin, kun siihen on mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n

Negatiivinen tulovero on my\u00f6s oikeudenmukainen ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4. Se kohdistuu suoraan niille, jotka apua tarvitsevat, ilman byrokraattisia v\u00e4lik\u00e4si\u00e4 tai tarpeettomia arvioita siit\u00e4, kuka \u201cansaitsee\u201d tukea. Samalla veronmaksajat n\u00e4kev\u00e4t selke\u00e4sti, mihin heid\u00e4n verorahojaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eli suoraan kansalaisen turvaamiseen, ei hallinnon yll\u00e4pit\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 malli tekee sosiaaliturvasta yksinkertaisen, ennakoitavan ja kannustavan. Se rakentaa aktiivisuuteen perustuvaa kulttuuria, jossa jokainen tiet\u00e4\u00e4: apu on olemassa vaikeina hetkin\u00e4, mutta itsen\u00e4inen toimeentulo ja aktiivisuus palkitaan.<\/p>\n\n\n\n

Verov\u00e4hennykset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Negatiivinen tulovero muodostaa sosiaaliturvan selk\u00e4rangan. Se turvaa jokaiselle v\u00e4himm\u00e4istoimeentulon ja tekee ty\u00f6n vastaanottamisesta aina kannattavaa. Yhteiskunta ei kuitenkaan ole pelkk\u00e4 matemaattinen malli, jossa kaikki el\u00e4m\u00e4ntilanteet ovat samanlaisia. Perheellisyys, vakavat sairaudet ja siirtym\u00e4vaiheet ty\u00f6n ja opiskelun v\u00e4lill\u00e4 luovat tilanteita, joissa pelkk\u00e4 perusturva ei riit\u00e4 huomioimaan todellista arkea.<\/p>\n\n\n\n

Siksi sosiaaliturva tarvitsee rinnalleen verov\u00e4hennykset. Ei uusia tukimuotoja, ei erillisi\u00e4 hakemusprosesseja, ei kasvavaa etuusviidakkoa, vaan osaksi samaa tuloperusteista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 rakennettuja, selkeit\u00e4 ja l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4 v\u00e4hennyksi\u00e4. N\u00e4iden logiikka on yksinkertainen: ne ovat osa verotusta, ja negatiivisen tuloveron mallissa ne voivat olla my\u00f6s negatiivisia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ne maksetaan ulos my\u00f6s silloin, kun henkil\u00f6ll\u00e4 ei ole verotettavaa tuloa. N\u00e4in sama j\u00e4rjestelm\u00e4 palvelee niin palkansaajaa, yritt\u00e4j\u00e4\u00e4, opiskelijaa kuin sosiaaliturvan varassa olevaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ratkaisu tuo j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n inhimillisyytt\u00e4 ilman, ett\u00e4 palaamme tarveharkinnan loputtomaan tulkintakierteeseen. Kaikki kulkee saman mekanismin kautta. Yksi j\u00e4rjestelm\u00e4, yksi logiikka, yksi hallinto.<\/p>\n\n\n\n

Perheen kohdalla yhteiskunnan vastuu on selke\u00e4. Lapset eiv\u00e4t ole vain yksityinen asia, vaan tulevaisuuden perusta. Siksi jokaisesta lapsesta my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n sadan euron kuukausittainen verov\u00e4hennys per vanhempi. V\u00e4hennys on sama jokaiselle lapselle. Jokainen lapsi on yht\u00e4 arvokas, eik\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 ohjaa perhepolitiikkaa monimutkaisilla porrastuksilla. Koska v\u00e4hennys on osa verotusta ja voi olla negatiivinen, se ei katoa ty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 eik\u00e4 riipu ty\u00f6markkina-asemasta. Se on vakaa, ennakoitava osa perheen taloutta.<\/p>\n\n\n\n

On my\u00f6s tilanteita, joissa yksil\u00f6n taloudellinen asema heikkenee syist\u00e4, joihin h\u00e4n ei voi itse vaikuttaa. Tietyt perinn\u00f6lliset ja vaikeat sairaudet aiheuttavat pysyvi\u00e4 kustannuksia ja rajoitteita. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa oikeudenmukaisuus edellytt\u00e4\u00e4 erityissairauskuluv\u00e4hennyst\u00e4, joka kohdistetaan tarkasti rajattuihin ja l\u00e4\u00e4ketieteellisesti m\u00e4\u00e4riteltyihin sairauksiin. Kyse ei ole yleisest\u00e4 tarveharkinnasta, vaan selke\u00e4st\u00e4 ja pysyv\u00e4st\u00e4 tunnustuksesta siit\u00e4, ett\u00e4 joillakin ihmisill\u00e4 on rakenteellinen lis\u00e4rasite, joka on huomioitava. N\u00e4in tuemme heit\u00e4 ilman jatkuvaa todistelun ja hakemisen kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliturvan keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin ohjata takaisin omavaraisuuteen. Siksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n kahdensadan euron kuukausittainen ty\u00f6llistymis- ja opiskeluv\u00e4hennys. Sen saa henkil\u00f6, joka opiskelee tutkintoon tai ammattiin johtavassa koulutuksessa tai hakee aktiivisesti ty\u00f6t\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 osaamistaan ty\u00f6llisty\u00e4kseen. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4hennyksen viesti on selke\u00e4: aktiivisuus palkitaan. Yhteiskunta tukee niit\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t eteenp\u00e4in. Kyse ei ole kontrollista, vaan kannustimesta \u2013 selke\u00e4st\u00e4 taloudellisesta signaalista, ett\u00e4 oma ponnistelu kannattaa.<\/p>\n\n\n\n

Miksi t\u00e4m\u00e4 kaikki toteutetaan verov\u00e4hennyksin\u00e4 eik\u00e4 erillisin\u00e4 tukina? Vastaus on rakenteellinen. Kun sosiaaliturva ja siihen liittyv\u00e4t erityistilanteet hoidetaan verotuksen kautta, koko j\u00e4rjestelm\u00e4 voidaan keskitt\u00e4\u00e4 yhden viranomaisen alle. Emme tarvitse kahta rinnakkaista koneistoa, verottajaa ja erillist\u00e4 etuuslaitosta k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n samoja tulo- ja el\u00e4m\u00e4ntilannetietoja. P\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyys poistuu, hallinto kevenee ja varat kohdistuvat suoraan ihmisille.<\/p>\n\n\n\n

Lopputuloksena syntyy selke\u00e4 ja yhten\u00e4inen kokonaisuus. Negatiivinen tulovero turvaa perustason. Verov\u00e4hennykset huomioivat el\u00e4m\u00e4ntilanteet. Kaikki toimii saman j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti ja ennakoitavasti. Sosiaaliturvasta tulee turvaverkko, joka tukee ihmist\u00e4 vaikeuksissa, mutta ei rakenna pysyv\u00e4\u00e4 riippuvuutta. J\u00e4rjestelm\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 taloudellisen tehokkuuden ja inhimillisen vastuun.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 mallilla voimme saavuttaa paitsi tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kelan kaltainen byrokraattinen hallintokoneisto voidaan yksinkertaistaa tai jopa lakkauttaa, ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hallinnosta vapautuvat varat voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraan ihmisten tukemiseen, sinne miss\u00e4 apu todella tarvitaan. Sosiaaliturva ei ole en\u00e4\u00e4 erillinen, monimutkainen j\u00e4rjestelm\u00e4, vaan osa yhteiskunnan perusrakennetta, selke\u00e4, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 ja oikeudenmukainen: apu kulkee suoraan kansalaiselle, ja jokainen voi luottaa siihen, ett\u00e4 aktiivisuutta ja itsen\u00e4isyytt\u00e4 arvostetaan.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntamme vahvuus perustuu ihmisten haluun kantaa vastuuta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Sosiaaliturvan rooli on tukea t\u00e4t\u00e4 vastuuta silloin, kun apua tarvitaan, ja ohjata takaisin omavaraisuuteen silloin, kun siihen on mahdollisuus. N\u00e4in luomme j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka on oikeudenmukainen, kest\u00e4v\u00e4 ja kansalaisia kannustava, turvaverkko, ei pysyv\u00e4 olotila.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaaliturva j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 Nykyinen sosiaaliturvamme on luonteeltaan monimutkainen ja byrokraattinen, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 vaikeasti hallittavan sek\u00e4 kansalaisille ett\u00e4 viranomaisille. Lukuisten etuuksien, poikkeusten ja erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6sten verkosto johtaa siihen, ett\u00e4 avun tarpeessa oleva kansalainen joutuu etsim\u00e4\u00e4n oikeuksiaan ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaisia lomakkeita, sen sijaan ett\u00e4 h\u00e4n saisi apua suoraan. Samalla j\u00e4rjestelm\u00e4 on kallis, sill\u00e4 hallinnon kustannukset sy\u00f6v\u00e4t suuren osan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":66,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-81","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/81","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=81"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":82,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/81\/revisions\/82"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/66"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}