{"id":83,"date":"2026-05-06T13:22:36","date_gmt":"2026-05-06T13:22:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=83"},"modified":"2026-05-06T13:41:08","modified_gmt":"2026-05-06T13:41:08","slug":"verotuksen-puhdistus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=83","title":{"rendered":"Verotuksen puhdistus"},"content":{"rendered":"\n

Verotuksen ideologia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen veroj\u00e4rjestelm\u00e4 on vuosikymmenten aikana rakentunut kerroksittain. Jokainen hallitus on lis\u00e4nnyt oman palasensa: uusia v\u00e4hennyksi\u00e4, ohjausmekanismeja, kannustimia ja rajoitteita. Lopputuloksena on muotoutunut j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa verotus ei ole en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 rahoitusv\u00e4line, vaan yh\u00e4 useammin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Verotusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmasto-, terveys-, alue- ja sosiaalipolitiikan v\u00e4lineen\u00e4. Jokainen tavoite on sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, mutta kokonaisuus on sirpaleinen. Yritykset ja kotitaloudet joutuvat navigoimaan jatkuvasti muuttuvassa s\u00e4\u00e4ntely- ja veroymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun verotus muuttuu ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4ksi, ennustettavuus heikkenee. Investoinnit lykk\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, riskinotto v\u00e4henee ja talouden dynamiikka hidastuu. Samalla luottamus j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n murenee; verotus ei n\u00e4ytt\u00e4ydy yhteisten menojen rahoittamisena, vaan valtion keinona ohjata yksil\u00f6n valintoja.<\/p>\n\n\n\n

Verotuksen tulee palata perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4: julkisten menojen rahoittamiseen. J\u00e4rjestelm\u00e4n on oltava selke\u00e4, ennustettava ja vakaa yli hallituskausien. Valtion teht\u00e4v\u00e4 ei ole mikromanageerata taloutta, vaan luoda vakaat olosuhteet, jotta markkinatalous toimii.<\/p>\n\n\n\n

Verotuksen ohjausvaikutuksia v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n ja j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yksinkertaistetaan. Veropohja pidet\u00e4\u00e4n laajana ja verokannat maltillisina. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kirjataan periaate, ett\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4n kokonaisveroasteen ei tule miss\u00e4\u00e4n tilanteessa ylitt\u00e4\u00e4 50 prosenttia. Verotus on rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, ei yhteiskunnallinen ohjauslaite.<\/p>\n\n\n\n

Tulo- ja p\u00e4\u00e4omaverotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6 ja p\u00e4\u00e4oma muodostavat talouden perusrakenteen; ilman ty\u00f6t\u00e4 ei synny arvonlis\u00e4\u00e4, ja ilman p\u00e4\u00e4omaa ei synny investointeja. N\u00e4iden kannustimet on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 vahvoina, jotta talous kasvaa ja yhteiskunta voi rahoittaa menonsa vakaasti.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin ansiotuloverotus on Suomessa kansainv\u00e4lisesti korkea, etenkin keski- ja suurituloisilla, ja kokonaisveroaste, sis\u00e4lt\u00e4en tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset el\u00e4kemaksut, nousee monilla yli 50 prosentin. P\u00e4\u00e4omaverotus on muodollisesti eriytetty, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia poikkeuksia, progressiota ja erityisj\u00e4rjestelyj\u00e4, mik\u00e4 tekee kokonaisuudesta monimutkaisen ja ennakoimattoman.<\/p>\n\n\n\n

Korkea rajaveroaste heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6nteon ja yritt\u00e4jyyden kannustimia. Lis\u00e4ty\u00f6, vaativat asiantuntijateht\u00e4v\u00e4t ja uuden yritystoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4minen koetaan usein suhteettoman kalliiksi verotuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. P\u00e4\u00e4oman osalta ep\u00e4varmuus veropolitiikan jatkuvuudesta ja poliittinen ailahtelevuus nostavat sijoitusten riskipreemiota, hidastaen investointeja. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy heikompana tuottavuuskasvuna, hitaampana talouden kasvuna ja v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4n\u00e4 ty\u00f6llisyyten\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6nteon ja p\u00e4\u00e4oman liikkeiden on oltava kannattavia ja ennustettavia. Ansiotuloverotus tulee asettaa kilpailukykyiseksi ja vakaaksi siten, ett\u00e4 verorasitus pysyy OECD-maiden keskiarvossa. P\u00e4\u00e4omaverotuksen tulee olla selke\u00e4, yhdenmukainen ja yht\u00e4l\u00e4inen yhteis\u00f6veron kanssa, ilman progressiota ja monimutkaisia poikkeuksia. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ennustettavuus on talouden investointien ja ty\u00f6llisyyden tae.<\/p>\n\n\n\n

Ansiotuloverotuksen ylin rajaveroaste sidotaan lakiin siten, ett\u00e4 kokonaisrasitus ei ylit\u00e4 OECD:n keskiarvoa, ja progressiota loivennetaan. V\u00e4hennysviidakko yksinkertaistetaan, jotta veroj\u00e4rjestelm\u00e4 on selke\u00e4 ja ennustettava. P\u00e4\u00e4omaverotuksen taso yhdenmukaistetaan yhteis\u00f6veron kanssa. Verotus ei ole progressiivista, sama prosentti koskee kaikkia p\u00e4\u00e4omatuloja, ja poikkeuksia sek\u00e4 erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 karsitaan, jotta j\u00e4rjestelm\u00e4 on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 ja sijoittajien ennakoitavissa. Veropolitiikka sidotaan parlamentaarisella sitoumuksella, joka ulottuu yli vaalikausien, ja muutokset suunnitellaan ennakoitavasti, jotta ty\u00f6ntekij\u00e4t ja yritt\u00e4j\u00e4t voivat tehd\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilman poliittista ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 malli vahvistaa ty\u00f6n ja p\u00e4\u00e4oman kannustimia, lis\u00e4\u00e4 investointeja, nopeuttaa tuottavuuskasvua ja luo ennustettavaa taloudellista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 samalla kun verot pysyv\u00e4t oikeudenmukaisina ja yhteiskunnan rahoitus perustuu vakaalle pohjalle.<\/p>\n\n\n\n

Arvonlis\u00e4verotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kulutus on talouden n\u00e4kyvin osa ja sen kautta mitataan kotitalouksien ostovoimaa, yritysten liikevaihtoa ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. Ostovoima, kysynt\u00e4 ja ty\u00f6llisyys kytkeytyv\u00e4t toisiinsa: vahva kulutus luo ty\u00f6paikkoja ja mahdollistaa investointeja, ja korkea ty\u00f6llisyys puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tarvetta julkisiin tulonsiirtoihin.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin arvonlis\u00e4verotus on Suomessa monitasoinen ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita erityiskantoja ja poikkeuksia. Ostovoimaa rasittavat my\u00f6s muut v\u00e4lilliset maksut ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset kulutusverot. T\u00e4m\u00e4 sirpaleisuus vaikeuttaa kulutuksen ennakoitavuutta ja heikent\u00e4\u00e4 talouden dynamiikkaa. Heikko ostovoima v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4, hidastaa yritysten liikevaihtoa ja investointihalukkuutta ja voi johtaa matalampaan ty\u00f6llisyyteen. Kierre on negatiivinen: heikko kysynt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 painetta julkisille menoille ja kasvattaa tarvetta veronkorotuksiin, mik\u00e4 edelleen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kotitalouksien ostovoimaa.<\/p>\n\n\n\n

Verotuksen ensisijainen tavoite kulutuksen osalta on luoda ennustettava, selke\u00e4 ja kilpailukykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka tukee ostovoimaa ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. Kulutusverotuksen tulee olla laaja ja neutraali, eik\u00e4 se saa muuttua keinoksi ohjata yksil\u00f6n tai yrityksen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 liiallisesti.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisuna esitet\u00e4\u00e4n arvonlis\u00e4verokantojen selkeytt\u00e4mist\u00e4 ja yhdist\u00e4mist\u00e4. Yleinen kulutusverokanta asetetaan 13,5 prosenttiin. Alennettu verokanta 7 prosenttia koskee elint\u00e4rkeit\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4, kuten l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, ruokia ja juomia, lukuun ottamatta ultraprosessoituja elintarvikkeita sek\u00e4 sokeripitoisia limsoja ja alkoholia, jotka verotetaan yleisen kannan mukaan. T\u00e4m\u00e4 yksinkertaistaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, lis\u00e4\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja ohjaa kulutusta luonnollisesti terveellisiin vaihtoehtoihin ilman tarpeetonta mikromanageerausta. Samalla ostovoima vahvistuu ja kotitalouksien kulutuksen ennakoitavuus paranee, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja talouden kasvua.<\/p>\n\n\n\n

Kulutusverotuksen selkeytt\u00e4minen tukee my\u00f6s ty\u00f6n ja p\u00e4\u00e4oman kannustimia, koska yksinkertainen ja ennustettava veroj\u00e4rjestelm\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hallinnollista taakkaa ja ep\u00e4varmuutta. Laaja veropohja yhdistettyn\u00e4 maltillisiin, l\u00e4pin\u00e4kyviin verokantoihin luo kest\u00e4v\u00e4n rahoituspohjan julkisille menoille ja vahvistaa talouden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin toimintakyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kulutus- ja haittaverotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kulutus- ja haittaverotus on perinteisesti n\u00e4hty v\u00e4lineen\u00e4 yksil\u00f6n ja yritysten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjaamiseen. Polttoaineesta, sokerista, alkoholista tai s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4verot ovat esimerkkej\u00e4 veropolitiikasta, joka pyrkii vaikuttamaan valintoihin taloudellisin sanktioin. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa on kuitenkin ristiriidassa verotuksen perusteht\u00e4v\u00e4n kanssa, joka on rahoittaa yhteisi\u00e4 menoja selke\u00e4sti ja oikeudenmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa haittaveroja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monilla aloilla, ja ne kohdistuvat usein suhteettomasti pienituloisiin kotitalouksiin. Samalla niiden ohjausvaikutus on kyseenalainen, sill\u00e4 veron suuruus ei aina muuta k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Monimutkaiset poikkeukset ja erityisj\u00e4rjestelyt lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hallinnollista taakkaa ja heikent\u00e4v\u00e4t luottamusta veroj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Haittaveroilla pyrit\u00e4\u00e4n kontrolloimaan yksil\u00f6iden kulutustottumuksia, mutta t\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 ennustettavuutta ja talouden tehokkuutta. Verotus ei ole en\u00e4\u00e4 rahoitusv\u00e4line, vaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjauslaite. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 markkinoiden toimintaa, kasvattaa hallinnollista taakkaa ja aiheuttaa ep\u00e4luottamusta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Verotuksen teht\u00e4v\u00e4 on rahoittaa julkiset menot. Ei ole valtion teht\u00e4v\u00e4 kontrolloida yksil\u00f6n kulutusvalintoja polttoaineen, sokerin, s\u00e4hk\u00f6energian tai alkoholin kautta. Verotuksen tulee olla neutraalia, ennustettavaa ja oikeudenmukaista. Kansalainen osallistuu yhteisten menojen rahoittamiseen, mutta ei joudu valtion k\u00e4ytt\u00e4ytymisohjauksen kohteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Haittaveroja ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lainkaan. Kaikki kulutukseen kohdistuvat lis\u00e4verot poistetaan ja korvataan laajapohjaisella, neutraalilla arvonlis\u00e4verolla, joka on selke\u00e4 ja ennustettava. Polttoaine, s\u00e4hk\u00f6, sokeri, alkoholi ja muut vastaavat tuotteet kuuluvat tavallisen kulutusverotuksen piiriin eik\u00e4 niihin kohdistu erillisi\u00e4 lis\u00e4veroja. My\u00f6s v\u00e4liaikainen autoverotus poistetaan, ja uuden auton hankinnassa ainoa vero on arvonlis\u00e4vero. T\u00e4m\u00e4 yksinkertaistaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, vahvistaa ennustettavuutta ja palauttaa verotuksen perusluonteen rahoitusv\u00e4lineeksi, ei ihmisten kontrolloinnin v\u00e4lineeksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen linjaus vahvistaa luottamusta veroj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, tukee talouden tehokkuutta ja antaa kansalaisille vapauden tehd\u00e4 omat kulutusvalintansa ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 veropainetta. Verotuksen perusta on selke\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4, ja sen rooli on rahoittaa yhteiskunnan ydinteht\u00e4v\u00e4t, ei ohjata yksil\u00f6n arkea.<\/p>\n\n\n\n

Liikenteen verotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Liikenne on arjen ja talouden perusedellytys. Se mahdollistaa ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin, koulunk\u00e4ynnin, kaupank\u00e4ynnin ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toiminnan. Liikenteen verotus ei saa muodostua yksil\u00f6iden tai yritysten valintojen kontrolloinnin v\u00e4lineeksi, vaan sen tulee tukea liikenteen toimivuutta ja rahoittaa liikenneinfrastruktuurin yll\u00e4pitoa ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin liikenneverotus Suomessa koostuu ajoneuvoverosta, polttoaineverosta ja autoverosta. Monet n\u00e4ist\u00e4 veroista on suunniteltu ohjaamaan kulutus- ja liikkumisvalintoja, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 valtion kontrollia ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta. Polttoaine- ja autoverot kohdistuvat usein kohtuuttomasti tietyille kotitalouksille ja yrityksille, ja niiden ohjausvaikutus on rajallinen. Samalla verotus voi v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 markkinoiden kilpailua, hidastaa investointeja ja lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta kuljetus- ja logistiikka-alalla.<\/p>\n\n\n\n

Liikenneverotuksen tulee olla selke\u00e4 ja yksinkertainen. Sen tulee rahoittaa liikenneinfrastruktuuria, ei toimia julkisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n paikkauskeinona. Verotuksen on oltava neutraalia, eik\u00e4 sen tule syrji\u00e4 eri liikkumismuotoja tai k\u00e4ytt\u00f6voimia.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisuna ehdotetaan kiinte\u00e4\u00e4 ajoneuvoveroa, joka kattaa tienpidon ja infrastruktuurin yll\u00e4pidon. Se rakennetaan k\u00e4ytt\u00f6oikeusmaksun periaatteelle eik\u00e4 kilometriperusteiseksi tai autokohtaiseksi veroksi. Polttoaineverot poistetaan kokonaan, jolloin liikkuminen ja logistiikka eiv\u00e4t k\u00e4rsi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 veropaineesta. Uuden auton hankinnassa ainoa vero on arvonlis\u00e4vero, ja v\u00e4liaikainen autovero poistetaan. T\u00e4m\u00e4 yksinkertaistaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, parantaa ennustettavuutta ja tukee yksityishenkil\u00f6iden sek\u00e4 yritysten pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 linjauksella varmistetaan, ett\u00e4 liikenteen verotus palvelee ensisijaisesti julkisen infrastruktuurin rahoitusta, tukee talouden tehokkuutta ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 liikkumisvapauden ilman tarpeetonta ohjaus- tai rajoitusvaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

Kiinteist\u00f6- ja varainsiirtoverotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kiinteist\u00f6t muodostavat perustan yksityiselle omistajuudelle, asumiselle ja liiketoiminnalle. Nykyiset kiinteist\u00f6- ja varainsiirtoverot heikent\u00e4v\u00e4t kiinteist\u00f6jen kaupank\u00e4ynti\u00e4, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hallinnollisia kustannuksia ja voivat kyseenalaistaa todellisen omistusoikeuden. Kiinteist\u00f6veron laiminly\u00f6nti voi johtaa kiinteist\u00f6n ulosmittaukseen, mik\u00e4 asettaa omistajan oikeudet perustuslain m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4 omistusoikeutta vastaan. Varainsiirtovero puolestaan kasvattaa kaupank\u00e4ynnin kustannuksia ja hidastaa markkinoiden toimintaa, erityisesti yritysten ja kotitalouksien investoinneissa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 verot toimivat kontrolliv\u00e4linein\u00e4 valtiolle ja kunnille, eiv\u00e4t tehokkaina rahoitusinstrumentteina. Ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ep\u00e4varmuutta, rajoittavat kiinteist\u00f6markkinoiden liikkuvuutta ja voivat heikent\u00e4\u00e4 investointihalukkuutta. Samalla ne v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t omistajuuden perusperiaatetta ja rajoittavat yksil\u00f6n oikeutta hallita omaa omaisuuttaan vapaasti.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisuna kiinteist\u00f6- ja varainsiirtoverot tulee poistaa kokonaan. Kiinteist\u00f6jen omistus ja kauppa tapahtuvat ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 veropainetta. T\u00e4m\u00e4 yksinkertaistaa markkinoita, lis\u00e4\u00e4 ennustettavuutta ja vahvistaa yksityist\u00e4 omistusoikeutta perustuslain hengess\u00e4. Veron poisto tukee kotitalouksien ja yritysten pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 suunnittelua, edist\u00e4\u00e4 investointeja ja parantaa kiinteist\u00f6markkinoiden toimivuutta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 linjauksella varmistetaan, ett\u00e4 kiinteist\u00f6t pysyv\u00e4t todellisesti omistajien hallinnassa, markkinat toimivat vapaasti ja verotus palautuu alkuper\u00e4iseen tarkoitukseensa: yhteisten menojen rahoittamiseen, ei yksil\u00f6iden tai yritysten kontrollointiin.<\/p>\n\n\n\n

Perint\u00f6- ja lahjaverotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perint\u00f6- ja lahjaverotus on historiallisesti perusteltu v\u00e4line varallisuuden siirtymien tasoittamiseen. Nykyisin n\u00e4m\u00e4 verot kuitenkin heikent\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6iden ja perheiden mahdollisuutta suunnitella omaisuutensa siirtymist\u00e4 sukupolvelta toiselle, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hallinnollista taakkaa ja luovat ep\u00e4varmuutta. Ne rajoittavat perheiden vapautta siirt\u00e4\u00e4 omaisuuttaan haluamallaan tavalla, heikent\u00e4v\u00e4t investointihalukkuutta ja voivat pakottaa myym\u00e4\u00e4n omaisuutta verojen kattamiseksi. T\u00e4m\u00e4 ei ainoastaan vaikeuta yksityisten talouksien suunnittelua, vaan my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 yritysten jatkuvuutta, kun perheyhti\u00f6iden sukupolvenvaihdokset vaikeutuvat verotaakan vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Perint\u00f6vero iskee erityisen voimakkaasti pieni- ja keskituloisiin, eli juuri niihin, joiden varallisuutta haluaisimme kasvattaa. Samalla suurimmat perinn\u00f6t voidaan ohjata veroparatiisien kautta tai naapurimaiden j\u00e4rjestelyin, miss\u00e4 perint\u00f6veroa ei ole. N\u00e4in verotus ei palvele tehokkaasti yhteiskunnan rahoitustarpeita, vaan muodostuu yksil\u00f6iden ja perheiden kontrolloinnin v\u00e4lineeksi.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisuna perint\u00f6- ja lahjaverotus tulee poistaa kokonaan. Omaisuuden siirrot perheiden ja yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 tapahtuvat ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 veropainetta, mik\u00e4 tukee talouden ennustettavuutta, perheiden ja yritysten suunnittelua sek\u00e4 investointihalukkuutta. Samalla se lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Suomessa, mik\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 suomalaisen omistajuuden ja taloudellisen vakauden kannalta. Veron poistaminen poistaa hallinnollisen taakan ja ep\u00e4varmuuden, yksinkertaistaa veroj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja palauttaa sen rahoitusperustaisuuden.<\/p>\n\n\n\n

Perint\u00f6- ja lahjaveron poisto on askel kohti ennustettavaa, selke\u00e4\u00e4 ja oikeudenmukaista veroj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa verotus palvelee yhteiskunnan ydinteht\u00e4vi\u00e4 eik\u00e4 kontrolloi yksil\u00f6n taloudellisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteis\u00f6verotus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yritykset ovat talouden moottori. Ne luovat ty\u00f6paikkoja, investointeja ja veropohjan tulevaisuudessa. Yhteis\u00f6verotus on keskeinen osa yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ja sen tulee tukea pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 liiketoimintaa, investointien suunnittelua ja taloudellista ennustettavuutta.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin Suomen yhteis\u00f6verokanta on kansainv\u00e4lisesti kohtuullinen, mutta kokonaisrasitukseen vaikuttavat my\u00f6s s\u00e4\u00e4ntely, ennakoimattomuus ja muut yritystoiminnan kustannukset. Yhteis\u00f6veron piiriss\u00e4 ei ole yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4 tai s\u00e4\u00e4ti\u00f6it\u00e4, mik\u00e4 luo ep\u00e4selvyytt\u00e4 ja kilpailun vinoutumia. Yritykset tekev\u00e4t investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Jos verotus ja s\u00e4\u00e4ntely koetaan ep\u00e4vakaiksi, p\u00e4\u00e4oma hakeutuu ennustettavampiin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti s\u00e4\u00e4ti\u00f6it\u00e4, joiden nykyinen verokohtelu voi v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 markkinoiden kilpailua. Ep\u00e4vakaa tai ep\u00e4selv\u00e4 verotus saa monikansalliset konsernit n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n voittoa muualla, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 Suomen taloudellista asemaa.<\/p>\n\n\n\n

Tavoite on vahvistaa Suomen asemaa vakaana ja houkuttelevana investointikohteena. Verotuksen tulee olla selke\u00e4\u00e4, ennakoitavaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4. Yrityksille on taattava toimintaymp\u00e4rist\u00f6, jossa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu on mahdollista ilman poliittista ailahtelevuutta. Monikansallisilla konserneilla on oltava kannustimet n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voittoa Suomessa, jotta veropohja vahvistuu ja investoinnit pysyv\u00e4t kotimaassa.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisuna Suomen yhteis\u00f6verokanta asetetaan kilpailukykyiseksi ja yhdenmukaiseksi OECD Pillar 2 -minimitason mukaisesti 15 prosenttiin kaikille yhti\u00f6ille. Verotus ulotetaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4ti\u00f6ihin ja yleishy\u00f6dyllisiin yhti\u00f6ihin liiketoiminnan ulkopuolisten tulojen, kuten sijoitustuottojen, osalta. Verotuksen muutokset toteutetaan harkiten ja ennakoitavasti, jotta yritykset voivat suunnitella toimintaansa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja Suomi s\u00e4ilyy houkuttelevana sijoituskohteena.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 linjaus yhdist\u00e4\u00e4 selkeyden, ennustettavuuden ja kilpailukyvyn, vahvistaa investointihalukkuutta ja luo pitk\u00e4j\u00e4nteisen pohjan ty\u00f6paikkojen, veropohjan ja talouden kasvun turvaamiselle.<\/p>\n\n\n\n

Verouudistusten vaikutus Suomen talouteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kokonaisvaltainen verouudistus muuttaa Suomen veroj\u00e4rjestelm\u00e4n perusperiaatteet: verotuksen teht\u00e4v\u00e4 palautetaan rahoitusv\u00e4lineeksi, ei yksil\u00f6iden tai yritysten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kontrollointiin. Jokainen veron osa-alue, tulo- ja p\u00e4\u00e4omaverotus, kulutusverotus, yhteis\u00f6verotus sek\u00e4 liikenneverotus, on suunniteltu yksiselitteiseksi, ennustettavaksi ja neutraaliksi. T\u00e4m\u00e4 linjaus muuttaa talouden dynamiikkaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi verokertym\u00e4 laskee monilla osa-alueilla. Perint\u00f6- ja lahjaveron, kiinteist\u00f6- ja varainsiirtoveron sek\u00e4 haittaverotuksen poistaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suoraan valtion ja kuntien tuloja. My\u00f6s ansiotulojen ja p\u00e4\u00e4oman verotuksen kevent\u00e4minen, kulutusverojen yksinkertaistaminen ja yhteis\u00f6veron kilpailukykyinen taso v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kertym\u00e4\u00e4 lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samalla kuitenkin raha alkaa kiert\u00e4\u00e4 markkinoilla aiempaa tehokkaammin. Kotitaloudet saavat tehd\u00e4 kulutus- ja investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kontrolliveroja. Yritykset voivat suunnitella toimintansa pitk\u00e4j\u00e4nteisesti ja investoida Suomessa ilman ep\u00e4varmuutta verotuksen tai s\u00e4\u00e4ntelyn vaihteluista. P\u00e4\u00e4oma pysyy Suomessa, perheet voivat siirt\u00e4\u00e4 omaisuuttaan sukupolvelta toiselle, ja kiinteist\u00f6markkinat toimivat vapaasti. T\u00e4m\u00e4 nopeuttaa taloudellista toimintaa, luo uusia ty\u00f6paikkoja ja lis\u00e4\u00e4 investointeja, mik\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kasvattaa verokertym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuloerot voivat kasvaa, koska progressiiviset verot kevenev\u00e4t ja perint\u00f6- ja lahjaverot poistuvat. Samalla kuitenkin yksityinen omistajuus vahvistuu, mik\u00e4 on keskeinen talouskasvun moottori. Kun kotitalouksilla ja yrityksill\u00e4 on enemm\u00e4n varallisuutta hallussaan, syntyy enemm\u00e4n mahdollisuuksia investoida, kuluttaa ja rakentaa uutta tuotantoa. T\u00e4m\u00e4 kasvattaa kokonaistuottavuutta ja verokertym\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Rahoituksen perusta selkiytyy. Julkinen sektori voi keskitty\u00e4 ydinteht\u00e4viins\u00e4, ja verotuksen ennustettavuus lis\u00e4\u00e4 luottamusta ja taloudellista vakautta. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kertym\u00e4 voi olla alhaisempi, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 talouskasvu, parempi ostovoima, lis\u00e4\u00e4ntynyt ty\u00f6llisyys ja vahvempi kotimainen omistajuus kompensoivat t\u00e4m\u00e4n ja luovat kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 verotuloa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 uudistus korostaa yksil\u00f6n ja yritysten vastuuta, mutta samalla luo selke\u00e4t ja ennakoitavat raamit, joissa talous voi kasvaa ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 hallinnollisia rajoitteita. Suomen talous saa kilpailukykyisen, vakaamman ja ennustettavamman veropohjan, jossa omistajuus pysyy kotimaassa, investoinnit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja markkinatalous toimii tehokkaasti. Verouudistus ei ole vain veropolitiikan muutos, vaan strateginen askel kohti taloudellista itsen\u00e4isyytt\u00e4, vakaata kasvua ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Verotuksen ideologia Suomen veroj\u00e4rjestelm\u00e4 on vuosikymmenten aikana rakentunut kerroksittain. Jokainen hallitus on lis\u00e4nnyt oman palasensa: uusia v\u00e4hennyksi\u00e4, ohjausmekanismeja, kannustimia ja rajoitteita. Lopputuloksena on muotoutunut j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa verotus ei ole en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 rahoitusv\u00e4line, vaan yh\u00e4 useammin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4. Verotusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmasto-, terveys-, alue- ja sosiaalipolitiikan v\u00e4lineen\u00e4. Jokainen tavoite on sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, mutta kokonaisuus on sirpaleinen. Yritykset […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":66,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-83","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/83","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=83"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/83\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":84,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/83\/revisions\/84"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/66"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}