{"id":96,"date":"2026-08-06T18:25:37","date_gmt":"2026-08-06T18:25:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=96"},"modified":"2026-08-06T18:26:21","modified_gmt":"2026-08-06T18:26:21","slug":"96-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/?page_id=96","title":{"rendered":"Perustuslaki, Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja Yhteiskunnan raamit"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perustuslaki \u2013 suomalaisuuden kivijalka<\/strong><br>Suomen perustuslaki m\u00e4\u00e4rittelee valtion toiminnan perustan, kansalaisten perusoikeudet ja vallan rajat. Se on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 hallinnollinen lakikokoelma: se on suomalaisen yhteiskunnan arvopohja ja kompassi, joka ohjaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja m\u00e4\u00e4rittelee, millainen Suomi on. Sen jokainen pyk\u00e4l\u00e4 kantaa mukanaan historiaa, perinteit\u00e4 ja yhteist\u00e4 tahtoa \u2013 ja sen tarkoitus on luoda kansalaisille tunne osallisuudesta ja turvallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Nykyinen perustuslaki on kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 enemm\u00e4n hallinnollinen s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelma kuin kansakunnan arvopohjan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 kompassi. Monille kansalaisille se j\u00e4\u00e4 et\u00e4iseksi asiakirjaksi, joka ei her\u00e4t\u00e4 tunteita tai yhteis\u00f6llisyyden kokemusta. Kun perustuslaki ei tuo merkityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ole osaltaan l\u00e4sn\u00e4 arjessa tai ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, sen merkitys j\u00e4\u00e4 helposti teoreettiseksi. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen Suomea kohtaan ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kansalaisten kokemaa yhteist\u00e4 vastuuta Suomen itsen\u00e4isyydest\u00e4 ja j\u00e4rjestyksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Perustuslaki tulee n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 peruskiven\u00e4, joka ei ainoastaan rajaa vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, vaan antaa kansalaisille ylpeyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Sen tulee nostaa suomalaisen rinta rottingille ja antaa selke\u00e4 viesti: olemme vapaa, itsen\u00e4inen ja vastuullinen kansa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Uudistetaan perustuslaki siten, ett\u00e4 se ei ole vain juridinen asiakirja, vaan kansallisromanttinen teos, kuten USA:n, Ranskan tai Saksan perustuslait \u2013 selke\u00e4, tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja inspiroiva. Samalla sen tulee heijastaa suomalaista pragmaattisuutta ja maailmankuvaa, korostaen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rke\u00e4, vastuuta ja toimivuutta arjessa. T\u00e4llainen uudistus tekisi perustuslaista kansallisen symbolin ja yhteisen identiteetin kantajan: laki, joka on yht\u00e4 aikaa ylpeyden aihe ja jokap\u00e4iv\u00e4isen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ohjenuora.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201d<em>Me Suomen kansa, t\u00e4m\u00e4n maan ikiaikainen kansa,<br>joka esi-isiemme ty\u00f6n, uhrien ja tahdon voimalla on s\u00e4ilytt\u00e4nyt olemassaolonsa<br>n\u00e4ill\u00e4 pohjoisilla mailla, julistamme Suomen olevaksi<br>itsen\u00e4isen\u00e4 ja jakamattomana kansallisvaltiona.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Suomi on suomalaisten kotimaa.<br>Ilman suomalaisia ei ole Suomea,<br>eik\u00e4 mill\u00e4\u00e4n sukupolvella ole oikeutta luovuttaa, h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 tai heikent\u00e4\u00e4<br>t\u00e4m\u00e4n kansan suvereniteettia.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>T\u00e4m\u00e4n perustuslain tarkoitus on turvata suomalaisen kansan pysyvyys,<br>kulttuuri, kieli, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ja oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta tulevaisuudestaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>N\u00e4in me vahvistamme Suomen valtion perustan:<br>kansan, maan ja suvereniteetin.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Perustuslaki ei ole pelkk\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kokoelma. Se on suomalaisen yhteiskunnan syd\u00e4n, arvojen kantaja ja suuntaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kompassi. Kun se uudistetaan tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi ja pragmaattisen suomalaisuuden ilmentym\u00e4ksi, syntyy vahva oikeusvaltio, jossa kansalaiset tuntevat vastuuta, ylpeytt\u00e4 ja yhteenkuuluvuutta. T\u00e4m\u00e4 tunne \u2013 suomalaisuuden tunne \u2013 on se voima, joka pit\u00e4\u00e4 maan vapaan, turvallisen ja vakaana my\u00f6s vaikeina aikoina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 \u2013 selkeys, ajattomuus ja ennakoitavuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 vapaassa yhteiskunnassa on yksinkertainen mutta vaativa. Lain tulee m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Lain perustelumuistion teht\u00e4v\u00e4 on t\u00e4sment\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan. Asetuksen teht\u00e4v\u00e4 on puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, miten laki pannaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kun n\u00e4m\u00e4 roolit ovat selke\u00e4t ja toisistaan erotetut, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyisess\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rajat ovat kuitenkin h\u00e4m\u00e4rtyneet. Lait sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yksityiskohtaista ohjausta, asetukset ottavat kantaa periaatteisiin ja perustelumuistiot toimivat tosiasiallisina normil\u00e4htein\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekee lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ep\u00e4johdonmukaista, vaikeasti tulkittavaa ja byrokraattista. Kansalaisen, yritt\u00e4j\u00e4n tai viranomaisen on yh\u00e4 vaikeampi hahmottaa, mik\u00e4 on lain todellinen sis\u00e4lt\u00f6 ja miss\u00e4 kulkee hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n toiminnan raja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 menett\u00e4\u00e4 selkeytens\u00e4, se muuttuu helposti holhoavaksi. S\u00e4\u00e4ntely ei en\u00e4\u00e4 luo vapautta ja j\u00e4rjestyst\u00e4, vaan rajoittaa toimintaa varmuuden vuoksi. T\u00e4m\u00e4 rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon ja heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten oikeustajua. Yhteiskunta alkaa viesti\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ei ole tarkoitettu ymm\u00e4rrett\u00e4viksi, vaan kierrett\u00e4viksi tai tulkittaviksi tapauskohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulee olla ajaton siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 sen periaatteet kest\u00e4v\u00e4t aikaa ja sukupolvia. Samalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 rohkeasti ja viivyttelem\u00e4tt\u00e4 silloin, kun se j\u00e4\u00e4 ajastaan j\u00e4lkeen. Yhteiskunta muuttuu, teknologia kehittyy ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6 el\u00e4\u00e4. Laki, joka ei en\u00e4\u00e4 vastaa todellisuutta, ei ohjaa toimintaa, vaan est\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen ongelmallista on se, ett\u00e4 suomalaisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on edelleen mukana historiallisia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuulu itsen\u00e4isen ja modernin valtion oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi rikoslaissa on yh\u00e4 johdanto, mik\u00e4 juontaa juurensa Ven\u00e4j\u00e4n tsaarin aikaan. T\u00e4llaisille teksteille ei ole mit\u00e4\u00e4n perustetta nyky-Suomessa. Ne eiv\u00e4t palvele oikeusvaltiota, eiv\u00e4tk\u00e4 ne heijasta suomalaisia arvoja, maailmankuvaa tai oikeusk\u00e4sityst\u00e4. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4nteet tulee poistaa ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulee olla selke\u00e4\u00e4, johdonmukaista ja ennakoitavaa. Laki m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 rajat, mutta ei tukahduta toimintaa. Se antaa kansalaisille ja yrityksille vapauden toimia s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puitteissa ilman jatkuvaa ep\u00e4varmuutta. Viranomaisille se antaa selke\u00e4t ty\u00f6kalut lain toimeenpanoon ilman ylitulkintaa tai mielivaltaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun lain, asetuksen ja perustelumuistion roolit palautetaan omille paikoilleen, byrokratia kevenee ja oikeusvaltion uskottavuus vahvistuu. Kun vanhentuneet ja vieraat historialliset rakenteet poistetaan, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 alkaa heijastaa itsen\u00e4isen Suomen identiteetti\u00e4. Ja kun lakeja p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti silloin, kun ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 palvele tarkoitustaan, syntyy yhteiskunta, jossa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t ole este vaan perusta vapaudelle, vastuulle ja luottamukselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Selke\u00e4 ja ajantasainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ole tekninen yksityiskohta. Se on yksi keskeisimmist\u00e4 edellytyksist\u00e4 toimivalle demokratialle, vahvalle oikeusvaltiolle ja yhteiskunnalle, jossa kansalaiset kokevat lain omakseen ja noudattamisen mielekk\u00e4\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Hallinto<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Suomen julkinen sektori on kansainv\u00e4lisesti mittava, mutta samalla usein tehottomaksi todettu. Rahaa virtaa hallinnon eri koneiston rattaisiin, mutta palvelua ei aina saada perille kansalaisille. Hallinnon rakenteet ovat monimutkaisia ja vastuukysymykset ep\u00e4selvi\u00e4. Virkamies- ja poliittinen johto ovat usein sekoittuneet niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon seuraukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4m\u00e4riksi. Poliitikot voivat toimia samalla sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4jin\u00e4 ett\u00e4 toimeenpanijoina, mik\u00e4 sekoittaa vallan kolmijakoa ja vaikeuttaa vastuunkantoa. T\u00e4m\u00e4 tekee hallinnosta raskaan ja byrokraattisen, eik\u00e4 se palvele kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Nykyisess\u00e4 hallintomallissa poliittiset ja virkamiesvallan rajat eiv\u00e4t ole selkeit\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon seuraukset voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaille vastuunkantoa, ja virkamieskoneisto kantaa usein liikaa painoa ilman selke\u00e4\u00e4 poliittista ohjausta. Alueellinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on hajautettua, mutta samalla ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4: kunnat, kaupungit ja valtion keskushallinto ovat usein p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 ja vastuualueissa. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 byrokratiaa, hidastaa investointeja ja vaikeuttaa palveluiden tehokasta tuottamista kansalaisille. Lis\u00e4ksi nykyiset hallinnolliset yksik\u00f6t, kuten maakunnat ja alueet, eiv\u00e4t aina ole riitt\u00e4v\u00e4n vahvoja kantamaan omaa talouttaan, infrastruktuuriaan ja palveluvelvoitteitaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Hallinnon tulee olla selke\u00e4, yksinkertainen ja vastuullinen j\u00e4rjestelm\u00e4. Vallan kolmijako on palautettava selke\u00e4ksi: lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 kuuluu kansanedustajille, toimeenpano ministereille sek\u00e4 virkamiehille ja tuomiovalta oikeuslaitokselle. Aluehallinto tulee uudistaa ja palauttaa l\u00e4\u00e4nit, joille annetaan verotusoikeus, p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta infraan, Sote-palveluihin, pelastuspalveluihin ja korkeakoulutukseen. Poliisin toiminnot tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4neitt\u00e4in vaikkakin se toimisi edelleen sis\u00e4ministeri\u00f6n alaisuudessa. Oikeusasteet alioikeus ja keskioikeus tulee olla jokaisessa l\u00e4\u00e4niss\u00e4, alioikeuslaitos tulee olla jokaisessa maakunnassa.&nbsp; L\u00e4\u00e4nien alaisuudessa toimii virkamiesvetoinen maakunta. Kunnat ja kaupungit ovat osin l\u00e4\u00e4nien alaisia, mutta s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t nykyiset vastuunsa paikallisista palveluista. T\u00e4m\u00e4 rakenne luo selke\u00e4t vastuut ja rajat, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 byrokratiaa ja mahdollistaa nopean, tehokkaan ja paikallisiin tarpeisiin mukautuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Uudessa hallintomallissa valtio huolehtii kansallisista strategioista, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, oikeusvaltion turvaamisesta ja rajaturvallisuudesta. L\u00e4\u00e4nit toimivat itsen\u00e4isin\u00e4 alueyksik\u00f6in\u00e4, joilla on taloudellinen itsen\u00e4isyys ja p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta keskeisist\u00e4 palveluista. Maakunnat tukevat l\u00e4\u00e4nien operatiivista toimintaa virkamiesjohtoisesti, kunnat ja kaupungit vastaavat paikallisista palveluista ja infrastruktuurista nykyisenkaltaisilla vastuualueilla, mutta tiiviimm\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 l\u00e4\u00e4nien kanssa. Poliisi on sis\u00e4ministeri\u00f6n alaisuudessa, oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 noudattaa selke\u00e4\u00e4 hierarkiaa alioikeuksista korkeimpaan oikeuteen, ja sosiaali- ja terveyspalvelut sek\u00e4 pelastuspalvelut integroidaan alueelliseen hallintoon siten, ett\u00e4 niiden tuottaminen on tehokasta, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja kansalaisille helposti saavutettavaa. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 palauttaa vastuunkannon, yksinkertaistaa hallintoa ja tekee julkisesta sektorista aidosti kansalaisia palvelevan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Demokratia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Suomessa demokratia turvaa kansalaisille keskeiset poliittiset oikeudet. Jokaisella t\u00e4ysi-ik\u00e4isell\u00e4 on oikeus \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, asettua ehdolle vaaleissa ja perustaa puolueita. J\u00e4rjestelm\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan avoin, ja kansalaisten osallistuminen politiikkaan on muodollisesti mahdollista kaikille. \u00c4\u00e4nestysprosessit ovat nykyaikaisia ja teknisesti toimivia, ja \u00e4\u00e4nioikeuden k\u00e4ytt\u00e4minen on tehty helpoksi. N\u00e4ilt\u00e4 osin suomalainen demokratia t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sille asetetut perusedellytykset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muodollinen toimivuus ei kuitenkaan yksin riit\u00e4 takaamaan demokratian todellista uskottavuutta. Luottamus j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n heikkenee, jos vaaliprosessien l\u00e4pin\u00e4kyvyydess\u00e4 on ep\u00e4selvyyksi\u00e4 tai jos vaalivilpin mahdollisuus \u2013 todellinen tai koettu \u2013 j\u00e4\u00e4 avoimeksi kysymykseksi. Viel\u00e4 vakavampi ongelma liittyy poliittiseen kulttuuriin. Kun vaalilupauksia annetaan ilman aikomusta tai kyky\u00e4 toteuttaa niit\u00e4, demokratian perusajatus v\u00e4\u00e4ristyy. \u00c4\u00e4nest\u00e4jien luottamusta ei saa rakentaa katteettomille lupauksille, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in vaaleista tulee n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, ei vastuullista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rapauttaa koko edustuksellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Demokratian tavoitteena tulee olla j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa kansalaiset voivat osallistua yhteiskuntaan luottavaisin mielin ja jossa vaalit heijastavat todellista tahtoa, eiv\u00e4t hetkellist\u00e4 mielikuvapolitiikkaa. Demokratia ei ole yksitt\u00e4inen tapahtuma, vaan toimiva kokonaisuus. \u00c4\u00e4nioikeuden, ehdokkuuden, puoluej\u00e4rjestelm\u00e4n, vaaliprosessin luotettavuuden ja vaalilupausten pit\u00e4vyyden on muodostettava katkeamaton ketju. Ilman vastuuta ja seurauksia ei ole toimivaa demokratiaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskeinen osa demokraattista uskottavuutta on my\u00f6s vallan ja vastuun selkeys. On kansalaisten ja demokratian edun mukaista, ett\u00e4 eri vaalit j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n eri aikaan ja ett\u00e4 jokaisissa vaaleissa valitaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, joilla on todellinen vaikutus sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 niiden rahoitukseen. Presidentin-, eduskunta-, l\u00e4\u00e4ni-, kunta- ja eurovaalien eriytt\u00e4minen voi ensi silm\u00e4yksell\u00e4 vaikuttaa suurelta m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 vaaleja, mutta todellisuudessa se lis\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4 ja vastuullisuutta. Kun valta on selke\u00e4sti jaettu, my\u00f6s vastuu on selke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla on tunnustettava, ett\u00e4 monien luottamusteht\u00e4vien kasaantuminen samoille henkil\u00f6ille heikent\u00e4\u00e4 edustuksellista demokratiaa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta tulee et\u00e4ist\u00e4 ja vastuunkanto h\u00e4m\u00e4rtyy. Niiss\u00e4 luottamusteht\u00e4viss\u00e4, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4, luottamushenkil\u00f6ll\u00e4 tulee olla vain yksi t\u00e4llainen teht\u00e4v\u00e4 kerrallaan. Ministerin, kansanedustajan, pormestarin tai l\u00e4\u00e4ninhallituksen puheenjohtajan roolit ovat teht\u00e4vi\u00e4, jotka vaativat t\u00e4yden keskittymisen ja selke\u00e4n vastuun. Demokratia ei vahvistu vallan kasautumisella, vaan vastuun kirkastamisella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Demokratia ei ole vain oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Se on jatkuva prosessi, jossa kansalaisella on todellinen mahdollisuus vaikuttaa ja jossa hallinnon on kannettava vastuunsa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4\u00e4n. Kun demokratia toimii kokonaisuutena, syntyy luottamus j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, kansalaisten sitoutuminen kasvaa ja yhteiskunta kehittyy vakaana, oikeudenmukaisena ja ennakoitavana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perustuslaki \u2013 suomalaisuuden kivijalkaSuomen perustuslaki m\u00e4\u00e4rittelee valtion toiminnan perustan, kansalaisten perusoikeudet ja vallan rajat. Se on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 hallinnollinen lakikokoelma: se on suomalaisen yhteiskunnan arvopohja ja kompassi, joka ohjaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja m\u00e4\u00e4rittelee, millainen Suomi on. Sen jokainen pyk\u00e4l\u00e4 kantaa mukanaan historiaa, perinteit\u00e4 ja yhteist\u00e4 tahtoa \u2013 ja sen tarkoitus on luoda kansalaisille tunne osallisuudesta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":97,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-96","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/96","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=96"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/96\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":99,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/96\/revisions\/99"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/97"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tonikaijanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=96"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}