Suomi on rakennettu sukupolvien työn, vastuun ja yhteisten pelisääntöjen varaan. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, että yhteiskunnassa on ollut selkeä arvopohja, korkea vaatimustaso ja vastuun ja oikeuksien tasapaino. Näitä rakenteita ei saa purkaa ajattelemattomasti, eikä Suomen tule mukautua kehityssuuntiin, jotka heikentävät sen toimivuutta.

Politiikan lähtökohdan tulee olla suomalainen ihminen: hänen arkensa, turvallisuutensa ja tulevaisuuden näkymänsä. Päätöksiä ei pidä tehdä miellyttääkseen ideologioita, kansainvälisiä rakenteita tai äänekkäitä vähemmistöjä, vaan turvatakseen sen, että Suomi toimii myös 10, 20 ja 50 vuoden päästä.

“Suomalaiselta suomalaiselle” tarkoittaa vastuullista, realistista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jossa kansallinen etu, yhteiskunnan kestävyys ja suomalaisten hyvinvointi asetetaan etusijalle.

Suomalainen kulttuuri, arvot ja suomalaisuuden puolustaminen

Suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen, työntekoon, vastuunkantoon ja sääntöjen noudattamiseen. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan kulttuurisia saavutuksia, joita on vaalittava aktiivisesti. Ilman yhteistä arvopohjaa yhteiskunnan toimivuus murenee, ja tilalle syntyy vastakkainasettelua ja epäluottamusta.

Maahanmuutto ei ole itseisarvo, vaan väline. Sen on palveltava Suomea, ei muuttaa Suomea. Yhteiskuntaan tulevilta on voitava edellyttää sopeutumista suomalaisiin tapoihin, kieleen, lakeihin ja vaatimustasoon. Monikulttuurisuus ei voi olla perustelu vaatimustason laskemiselle tai yhteisten sääntöjen murentamiselle.

Suomalaisuuden puolustaminen ei ole ketään vastaan, vaan Suomen puolesta. Se tarkoittaa sen tunnustamista, että yhteiskunta toimii parhaiten, kun ihmiset jakavat yhteiset pelisäännöt ja kokevat kuuluvansa samaan yhteisöön. Tämä on myös paras tae sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja turvallisuudelle.

Valtio on kansalaisiaan varten

Valtion tehtävä ei ole ohjata ihmisten elämää, vaan luoda edellytykset, joissa ihmiset voivat elää, työskennellä ja kantaa vastuuta itsestään ja läheisistään. Koulutus, terveydenhuolto, turvallisuus ja perusinfrastruktuuri ovat valtion ydintehtäviä, ei poliittisen pelin välineitä.

Julkisen vallan tulee palvella kansalaisiaan tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja ennakoitavasti. Kun valtio epäonnistuu perustehtävissään, ihmiset menettävät luottamuksensa järjestelmään. Tätä luottamusta ei rakenneta lupauksilla, vaan toimivilla rakenteilla ja selkeillä vastuusuhteilla.

Myös Suomen EU-jäsenyyttä on tarkasteltava tästä näkökulmasta. EU on väline, ei itseisarvo. Päätösvallan ja vastuun on kuljettava käsi kädessä. Suomen tulee pystyä puolustamaan kansallista etuaan ja kansalaistensa hyvinvointia myös tilanteissa, joissa EU:n yhteinen linja ei palvele Suomea.

Perustuslaki, lainsäädäntö ja yhteiskunnan raamit

Oikeusvaltio ja perustuslaki luovat perustan vapaalle ja turvalliselle yhteiskunnalle. Lainsäädännön tehtävä on asettaa selkeät rajat, jotka koskevat kaikkia yhdenvertaisesti. Ilman sääntöjä ei ole vapautta, vaan mielivaltaa.

Lainsäädännön tulee olla ymmärrettävää, johdonmukaista ja toimeenpantavaa. Liiallinen sääntely, poikkeukset ja tulkinnanvaraisuus heikentävät lain uskottavuutta ja rapauttavat kansalaisten oikeustajua. Yhteiskunta ei saa viestiä, että sääntöjen rikkominen on hyväksyttävää tai seuraamuksetonta.

Puolustus ja turvallisuus ovat valtion perusvastuita. Ilman uskottavaa puolustusta ei ole itsenäisyyttä, eikä ilman turvallisuutta ole hyvinvointia. Maanpuolustustahto, reservi ja kansallinen päätösvalta turvallisuuskysymyksissä ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että Suomi säilyy vakaana ja toimintakykyisenä myös epävarmoina aikoina.