Suomalainen arki rakentuu työn, asumisen, liikkumisen ja perushyödykkeiden varaan. Kun nämä ovat kohtuuhintaisia ja ennakoitavia, ihmiset pärjäävät omillaan ja voivat keskittyä elämäänsä, perheeseensä ja tulevaisuuteensa. Kun ne kallistuvat hallitsemattomasti, syntyy epävarmuutta, riippuvuutta tukijärjestelmistä ja kokemus siitä, ettei omaa elämää voi enää hallita.

Kohtuuhintainen arki ei synny yksittäisillä tuilla tai tilapäisillä helpotuksilla, vaan toimivilla ja kestävillä rakenteilla. Politiikan tehtävä ei ole paikata seurauksia, vaan puuttua niihin syihin, jotka tekevät tavallisesta elämästä tarpeettoman kallista ja monimutkaista.

Tavoitteena on yhteiskunta, jossa työnteko kannattaa, asuminen on mahdollista, liikkuminen sujuvaa ja perusasiat turvattuja ilman jatkuvaa epävarmuutta. Kun arjen rakenteet toimivat, ihmiset eivät tarvitse jatkuvaa ohjausta tai tukea, vaan he pärjäävät omillaan.

Perushyödykkeet: ruoka, vesi ja energia

Ihmisen arki alkaa perustarpeista. Ruoka, vesi ja energia eivät ole abstrakteja käsitteitä, vaan konkreettisia asioita, jotka määrittävät elämisen mahdollisuudet. Kun näiden hinnat nousevat tai saatavuus heikkenee, paine kohdistuu suoraan tavallisiin perheisiin ja yksilöihin.

Tavoitteena tulee olla, että perushyödykkeet ovat Suomessa saatavilla kohtuulliseen hintaan, luotettavasti ja pitkäjänteisesti. Tämä ei ole vain sosiaalinen kysymys, vaan huoltovarmuuden, turvallisuuden sekä yhteiskunnan kestävyyden perusta.

Tähän päästään turvaamalla kotimaisen tuotannon edellytykset, varmistamalla omavaraisuus ja luomalla ennakoitava toimintaympäristö. Lyhytnäköinen sääntely, poukkoileva politiikka ja ideologiset kokeilut heikentävät investointeja ja nostavat kustannuksia, jotka lopulta maksaa kuluttaja.

Valtion tehtävä on luoda vakaat pelisäännöt ja varmistaa huoltovarmuus. Yritysten tehtävä on tuottaa tehokkaasti ja vastuullisesti. Kuluttajan rooli on olla aktiivinen toimija markkinoilla, ei jatkuvan kompensaation kohde.

Markkinatalous ja arki

Monelle suomalaiselle arjen suurimmat kulut liittyvät asumiseen ja liikkumiseen. Kun asuntojen hinnat, vuokrat ja liikkumisen kustannukset nousevat nopeammin kuin tulot, arki kiristyy ja valinnanvapaus kapenee.

Tavoitteena on arki, jossa ihmisillä on varaa asua, liikkua ja elää ilman jatkuvaa taloudellista epävarmuutta. Markkinatalous on keino, jolla hyvinvointia voidaan luoda tehokkaimmin: se mahdollistaa laadukkaat tuotteet ja palvelut kohtuulliseen hintaan, kun kilpailu toimii ja pelisäännöt ovat selkeät. Markkinatalous ei ole itseisarvo, vaan väline, jonka tulee palvella ihmistä ja yhteiskunnan toimivuutta.

Asunto- ja rakennusmarkkinoilla tämä tarkoittaa ennakoitavaa kaavoitusta, järkevää sääntelyä ja markkinaehtoista rakentamista. Liikkumisessa se tarkoittaa sitä, että autoa ja muita arjen välttämättömiä kulkuvälineitä ei kohdella ylellisyyksinä, vaan osana toimivaa yhteiskuntaa.

Valtion rooli on poistaa esteitä ja vääristymiä. Kuntien rooli on mahdollistaa järkevä rakentaminen. Yritysten tehtävä on vastata kysyntään. Ihmisillä tulee olla vapaus valita arkeensa sopivat ratkaisut ilman rangaistavaa hintalappua.

Perushyödykelaki – arjen rakenteellinen turva

Kun arjen perusasiat kallistuvat hallitsemattomasti, ongelmaa ei ratkaista yksittäisillä tuilla tai tilapäisillä helpotuksilla. Tarvitaan rakenteellinen ratkaisu, joka tunnistaa perushyödykkeiden erityisaseman yhteiskunnassa. Siksi tarvitsemme perushyödykelain.

Perushyödykelain tarkoituksena on luoda perushyödykkeiden markkinoille selkeät ja ennakoitavat pelisäännöt. Laki tunnistaa ne hyödykkeet, joiden osalta markkinoiden toimivuus on yhteiskunnan kannalta kriittistä, ja varmistaa, että hinnoittelu, saatavuus ja toimitusvarmuus eivät perustu lyhytnäköisiin tai vääristäviin rakenteisiin.

Laki ei tarkoita hintasääntelyä tai markkinoiden tukahduttamista, vaan vakautta ja ennakoitavuutta. Kun toimijoilla on selkeät raamit ja pitkäjänteinen näkymä, kustannukset pysyvät kurissa ja investoinnit lisääntyvät ilman, että arjen perusasiat muuttuvat keinottelun kohteiksi.

Valtion tehtävä on asettaa raamit ja valvoa markkinoiden toimivuutta. Markkinoiden tehtävä on tuottaa tehokkaasti näiden raamien sisällä. Kansalaisen rooli on hyötyä järjestelmästä ilman, että hänen tarvitsee hakea jatkuvaa tukea tai erityiskohtelua selvitäkseen arjestaan.